Jonatan Johanssonin viimeiset vuodet

 

 

”Siellä sinä makaat vierelläni…” Lause on Alajärven ensimmäisen kirkkoherran Jonatan Johanssonin eräästä runosta, jonka hän kirjoitti hieman ennen kuolemaansa vaimolleen Tildalle toivoen näin hänetkin haudattavan Alajärven kirkkomaahan. Hänen toiveensa toteutui odotettua nopeammin Tildan osalta.

 

Jonatan Johanssonin kuolemasta tulee kuluneeksi piakkoin 93 vuotta. Hän kuoli inhimmillisesti ottaen nuorena ja tulossa olevan kuoleman odotus oli hänelle toisaalta raskasta aikaa, toisaalta lepoon pääsevän odottavaa aikaa.

”Minunkin elämäni ehtoo joutuu. Vaikka en ikäni puolesta ole aivan vanha, 56-vuotta, niin vaivaa minua hengenahdistus, jos pikkuisenkin vaivaan itseäsi. Memento mori!”

Edellä olevan lauseen hän on kirjoittanut huomattavasti ennen kuolemaansa, jo vuonna 1898. Tuosta ajasta eteenpäin hänen mielessään käy yhä useammin kuoleman varjo ja hän mietti usein myös sitä, mitä oikeastaan on kuoleman jälkeen. Tuntuu oudolta papin ajatukselta pohtia, millainen olotila hänellä olisi ilman ruumista. Millaista olisi sielun elämä kuoleman jälkeen? Tuntevatko vainajat ylösnousemuksen jälkeen läheisensä ja voivatko he puhella keskenään?

Asia vaivasi häntä niin paljon, että eräällä kylpylämatkalla Savonlinnaan hän keskustelee asiasta tapaamansa piispa Collianderin kanssa. Hän purkaa tuntojaan piispalle. Piispa lohduttaa häntä sanomalla että ”samoin kuin uskova ehtoollisessa pääsee Kristuksen ruumiin ja veren osallisuuteen, samoin tulee ylösnousseen ruumiillisuus Kristuksessa kuolleen osaksi.” (lainaus Ester Soinin kirjoituksesta).

 

Virkistäviä matkoja puolison kanssa 

Jonatan sai 1897 alkaen apulaisekseen nuoren papin Ewertti Soinin. Hän oli hiljainen ratsutilallisen poika Mouhijärveltä ja oli hiljattain valmistunut papiksi. Hänestä Jonatan sai, paitsi huolellisen apulaisen, myöhemmin vävyn, joka hoiti Jonatanin sairastellessa yksin koko laajaa seurakuntaa.

Alajärveläiset, ensisijassa eräs Halla-ahon isäntä, ei pitänyt Ewerttiä erityisen hyvänä saarnamiehenä, mutta myönsi myöhemmin, että ”uskon hedelmät” kyllä näkyivät. Soini joutui heti kovanlaiseen työhön. Jonatan antoi hänestä ennen kuolemaansa arvostelun pappina ja vävynä.

Rovasti lähtee Tilda-vaimonsa kanssa pitkähkölle matkalle 18.7.1898 Itä-Suomeen, missä päin hän ei ollut käynyt. Samalla matkalla hän kävi tapaamassa omia veljiään. Hämeenlinnassa hän tapasi Josua-veljen, joka oli siellä kirkkoherrana. Sitten hän matkusti junalla Lappeenrantaan ja laivalla Saimaata pitkin Savonlinnaan, missä hän tapasi veljensä Gustafin, joka oli piispana siellä. Myöhemmin Gustafista tuli arkkipiispa.

Erityisen ilahtunut Jonatan oli käynnistä Imatralla, missä hän kauan istui katsomassa Imatran kosken kuohuja. Hän kuvailee kosken raivoisaa voimaa seuraavasti: ”Erittäin ihailin kolmea paikkaa. Ensimmäinen kosken keskellä. Luultavasti kivi pohjassa, jonka vastarinta herätti tulimaista kiukkua. Korkialle nousi aalto toista rantaa vastapäätä. oli kiehuva, kuohuva, raivoisa taistelu putouksen alla, josta nousi höyryä ja sadetta ja priiskotti pisaria korkialle niin kuin rannan hongat. Sitten kolmanneksi alapuolella vieri laineita suuria niin kuin heinälato.” (lainaus Esteri Soinin kirjoituksesta).

 

Lääkärin diagnoosi masentaa 

Pari vuotta edellisestä käynnistä hän palaa Savonlinnan kylpylään ja oleskelee siellä 16.6.-6.8.1900. Siellä hänen terveydentilansa tutkitaan hyvin tarkasti. Tohtori Tolletin  diagnoosi ei anna hyvää kuvaa hänen terveydestään. Hänen sydämensä on tohtorin mukaan kovin rasittunut eikä parantumisen mahdollisuuksia ole. Jonatan on murheissaan. Hän tuntee selvästi kuoleman läheisyyden ja yhdessä vaimonsa kanssa he istuvat kylpylän puistolla suremassa asiain tilaa. Tildankin terveys on koko ajan ollut heikonlainen. Hän on kärsinyt lonkkavaivasta jo vuosien ajan ja liikkuminen on ollut vaivalloista.

Kaikesta huolimatta he yrittävät oleskelunsa aikana kuljeskella ympäriinsä ja seurata elämää. Hyvän hoidon ansiosta tila kohentuu yllättäen ja hän kykenee tekemään pidempiäkin matkoja hengästymättä.

Rovasti on ehtinyt tälläkin matkalla solmia muutamia tuttavuuksia ja seurustelu heidän kanssaan virkistää hänen mieltään. Hän käy myös parissa konsertissa ja seuraa muitakin juhlatapahtumia Savonlinnassa. 

 

Jäähyväiskäyntejä 

Kesäkuussa 1901 rovasti ja ruustinna tekevät matkan Naantalin kylpylään. Oleskelu jää kuitenkin lyhytaikaiseksi mutta virkistää kummankin mieltä. Jälleen solmitaan viimeisiä ystävyyssuhteita, mm. keskustelut rovasti Stenrothin kanssa tuntuvat miellyttävän Jonatania.

Naantalista he matkustavat Helsingin kautta kotiin. Tuon matkan aikana he saavat Alavuden asemalle tiedon, että Tilda ja Jonatan ovat saaneet lapsenlapsen, terveen tytön, joka kasteessa sai nimekseen Ester Tabita.

Kevätkesällä 1902 tehdään matka Helsinkiin. Siellä asuu heidän vanhin poikansa Erkki perheineen, myöhemmin Kaila-niemllä arkkipiispana Turussa. Käynnit Kaivopuistossa ja matka Korkeasaareen kuuluivat heidän ohjelmaansa

Paluumatkalla käydään tapaamassa Josua-veljeä Hämeenlinnassa ja Tampereella muutaman tuttavan luona. Sitten onkin kiiruhdettava kotiin Alajärvelle, Sillä Tilda kärsii lonkkiensa takia kipuja.

Alajärvelle tulee vielä käymään Ville-veli, joka muuttaa Jaakkimaan ja kuolee siellä puoli vuotta myöhemmin kuin veljensä Jonatan Alajärvellä.

 

Viimeinen saarna 

Viimeisen saarnansa rovasti Jonatan Johansson pitää pääsiäisenä 1903. Käytyään ensin ehtoollisella vaimonsa kanssa hän jakaa vielä ehtoollista. Mutta, kun pitää lopuksi laulaa Halleluja-messu, hänen äänensä sortuu ja Ewertti Soini, hänen vävynsä, jatkaa jumalanpalveluksen loppuun saakka.

Öisin hänen on vaikea nukkua, sillä henkeä ahdistaa. Vaimo koettaa olla sekä henkisenä että fyysisenä tukena. Jonatan valittaa, että pukeutumisen aikanakin täytyy levätä välillä, sill hän hengästyy helposti.

Mutta vielä kerran hänen henkinen tilansa yllättäen kohenee vähäksi aikaa. Perhe on viettämässä ehtoollista pappilassa ruokailuhuoneen pöydän ääressä. Ewert jakaa ehtoollisen. Vielä pöydän ääressä istuessaan Jonatan piristyy yllättäen ja tuo jakso kestää aina hänen poismenoonsa saakka. Tapahtuma ajoittunee aina vuoden 1903 loppupuolelle saakka.

Joulu vietettiin yhdessä. mutta 16.1.1904 rovasti Jonatan Johansson kuoli. Hänen runokokoelmissaan on vielä rakkaudentunnustus vaimoaan kohtaan. Hän toteaa: ”Kaiken sen, minkä olen maan päällä omistanut, sinä olet ollut kaikista rakkain.” Aikaisemmassa kirjoituksessaan hän on esittänyt toivomuksen, että hänen vaimonsa haudattaisiin hänen viereensä Alajärven kirkkomaahan.

Hänen toiveensa toteutuu nopeasti, sillä Maria Matilda Johansson (o.s. Milbrandt) sairastuu keuhkonkuumeeseen ja kuolee 22.1.1904, vain seitsemän päivää puolisonsa jälkeen. Hänen tyttärensä Signe on muistellut tuota tapahtumaa, miten hänen isänsä oli usein saanut reessä odottaa hitaammin valmistuvaa äitiä. Nytkin hän joutui odottamaan häntä hiukan viimeiselle matkalle.

Hautajaiset olivat huomattava tapahtuma Alajärvellä. Seurakuntalaiset olivat sankoin joukoin liikkeellä hautajaisissa saattamassa seurakunnan ensimmäistä kirkkoherraa ja hänen puolisoaan viimeiselle matkalle.

(Kirjoitus perustuu Ester Soinin lyhyeen julkaisemattomaan elämäkertakuvaukseen isoisästään.)

Johannes Koskela - vainottu ajattelija?

(Johannes Koskelan elämänkaarta on sivuttu blogissani otsikolla: "Kummallisia ihmisiä Alajärvellä". Siinä on näkemys hänestä rovasti Jonatan Johanssonin päiväkirjan mukaan.)

 

”Minun mielestäni olisi viisas keino kaikenkin ristiriitaisuuden välttämiseksi se, että koetettaisiin päästä vastapuolten ymmärtämiseen, tai ainakin koetettava osoittaa vastapuolelle tätä ymmärtämystä.” 

Näin tuskittelee Johannes Koskela yhdessä omakustanteisessa vihkosessaan vuodelta 1919. Hän ilmaisee samassa kirjoituksessa pahoittelunsa sen vuoksi, että ei ole saanut vakavaa keskusteluyhteyttä ihmisiin, joiden kautta hän olisi voinut vaikuttaa senaikaisessa politiikassa. Häntä ei yksinkertaisesti pidetty ”selväpäisenä” ihmisenä, kuten myöhemmin käy ilmi muutamien aikalaisten käsityksistä.

Mutta hänen ajatuksensa ja käsitysmaailmansa tulee asettaa silloisen ajankohdan edellyttämiin raameihin. Kun tarkastelee hänen ajatuksiaan silloista poliittista myllerrystä vastaan, alkaa hänen ajatuksensa saada selkeyttä.

Kuka oli Johannes Koskela? Hän syntyi Alajärven Koskenvarren kylässä 1869 Matti Sikkilän toisesta avioliitosta. Matti oli siirtynyt asumaan Koskenvarrelle Koskelan talon torppariksi ja räätäliksi. Vanhan tavan mukaan usein omaksuttiin talon nimi myös sukunimeksi. Niin myös Matti teki.

Matin toisesta avioliitosta syntyi neljä poikaa, vanhin heistä oli Johannes. Aikanaan muut veljet siirtyivät Amerikkaan, vaikkakin sukua on jäänyt asumaan Koskenvarrelle. Johannes avioitui silloin ilmeisesti Koskenvarrella asuneen Alina Niemen kanssa ja he muuttivat kohta asumaan Peräseinäjoelle.

 

Muutto pois Alajärveltä tuo vaikeuksia. 

Melko varmaa on, että Johannes aloitti kotikylässään yhdessä muitten kylän miesten kanssa meijeritoiminnan. Mukana olivat ainakin Aleksi Mäkelä, K.W. Mäkelä ja Jussi Viitasaari sekä Aleksi Latvalan muistiinpanojen perusteella myös Johannes Koskela ja Juho Latvala. Aleksi Latvalan mukaan Johannes möi osuutensa pois ja lähti sitten Peräseinäjoelle ja perusti sinne meijerin. Jos muistiin merkintä on oikea, on Koskenvarren kylämeijeri toiminut oletettua kauemmin, sillä Johannes lähti perheineen lopullisesti Alajärveltä 1899 helmikuussa. Hän omisti meijerin myös Jalasjärvellä sekä Parkanossa, jonne hän muutti Peräseinäjoelta.

Hän meni naimisiin 1895 ja avioliitosta syntyi neljä lasta: Lauri Matias (1895), Arvo Johannes (1897), Onni Nikolai (1900) ja Rauha Maria (1909).

Perhe asui siis Koskelan talon torpassa, joka tunnetaan nimellä Eteläaho. Johannes toimi aluksi kiertävänä kirjakauppiaana ja onkin todennäköistä, että hän on saanut tuossa vaiheessa loputtomalta tuntuvan tietämisen halun eikä hän sitä halua koskaan kyennyt tyydyttämään kokonaan.

Tiedon janon sammuttaminen meni niin pitkälle, että hän matkusti vuonna 1891 kesällä Helsinkiin hakemaan työtä, jonka ohella ”voisin käyttää oppinutta ja sivistynyttä Helsinkiä väsymättömän tiedonhaluni tyydyttämiseksi”. Hän tuli kuitenkin muutaman turhan etsinnän jälkeen takaisin ja kertoi olevansa näkemäänsä pettynyt.

Silloinen Alajärven kirkkoherra Jonatan Johansson kertoo päiväkirjassaan: ”…Juha oli kummallinen ilmiö. Hän sanoo, että hän on luotu lukumieheksi, että hän on lukenut kaikki kirjat kirjastossa. Hän luulee, ettei maailmassa ole paljon, jota hän ei tiedä. Hän tuli kerran tänne (pappilaan) ja pyysi, että rupeaisin häntä kouluttamaan.” Teksti on kirjoitettu 1893, joten Johannes ei tuolloin vielä ollut naimisissa.

Välillä hän kävi asumassa Peräseinäjoella, mutta palasi vielä uudelleen Alajärvelle runsaaksi kahdeksi vuodeksi ja muutti sitten 1899 pois uudelleen Peräseinäjoelle Luomankylään Ahon taloon, nykyiseen Ruohoniemen taloon. Luomankylän aika oli hänen elämässään hyvin vaikeaa ja hän joutui monella tavalla puolustautumaan vihamielisesti ajattelevaa kansanosaa, lähinnä lukeneistoa, vastaan. Vielä kerran hän kuitenkin palasi kotimökkiinsä hetkeksi asumaan vapaussodan ankeina aikoina. 

Helmikuun manifesti aloittaa piinan 

Nikolai II antoi muutama vuosi valtaantulonsa jälkeen kirjallisen ilmoituksen Suomen kuvernöörille Bobrikoville julistettavaksi Suomessa kenraalikuvernöörin käydessä hänen luonaan helmikuussa 1899. Julistuskirjaa kutsuttiin manifestiksi ja koska se annettiin helmikuussa, se tunnetaan Suomen historiassa Helmikuun manifestina. Sen perusajatuksena oli, että keisari antaa erilaisia säännöksiä, joita tulee noudattaa laadittaessa mm. lakeja, jotka koskisivat myös Suomea. Tämä säädös oli ristiriidassa Suomen perustuslain ja oikeuden kanssa ja aiheutti ankaran kritiikin, joka loppui vasta, kun keisari peruutti vaatimuksensa vuonna 1905 marraskuussa (Marraskuun manifesti). Näin hän palautti Suomeen sen perustuslailliset oikeudet.

Helmikuun manifestin julistaminen sai aikaan Suomessa valtavan operaation, jonka aikana (maaliskuulla) kerättiin yli 500.000 nimeä muutaman päivän aikana. Nimien keruuta oli edeltänyt suuri kansalaiskokous helmikuulla, jolloin valittiin toimikunta nimien keräämistä hoitamaan. Jokaisesta kunnasta tuli valita myös edustaja viemään adressia keisarille aikanaan.

Nyt astuu kuvaan mukaan Johannes Koskela. Hän itse kertoo eräässä julkaisussaan tuon ajankohdan tapahtumasta hyvin lyhyesti: ”Mitä sitte valtiollisiin esiintymisyrityksiini tulee, niin olen, huomatessani  valtiollista vaaraa, johon on oltu käymässä, kokenut poistaa ja torjua sitä, sekä, mikäli mahdollista, estää siihen käymästä. Niinpä vuonna 1899, kun ilmeisesti näin, mihin oli maamme ja kansamme joutumassa, ja kun näytti niin kuin ei olisi tajuttu tätä, en voinut muuta kuin kokea poistaa tuota vaaraa, ja kun en täysin ollut tietoinen, josko siinä onnistuin, kokea viimeiseen asti estää siihen käymästä.”

Edellä lainatun tekstin oli varmaan lukenut myös nimimerkki K.K:stö, joka kirjoitti marraskuun 10.päivän ”Vaasa”-lehteen vuonna 1934 pitkän kirjoituksen Johannes Koskelan elämästä otsikolla ”Sortovuosien mustilta päiviltä.” Hän asettaa Koskelan kuninkaantekijän paikalle, kun mainitsee kirjoituksessaan, että Koskela olisi ollut ratkaiseva henkilö, jonka kautta adressia Pietariin lähtevät olisi kavallettu Bobrikoville ja aina Pietarin hoviin saakka.

Ajatus tuntuu lapselliselta, kun muistaa, että samaan aikaan lähtöseremonioitten yhteydessä kymmenet tuhannet ihmiset ympäri Helsinkiä tiesivät lähtijöitten aikeista. Kaiken lisäksi lähetystö ei ollut varma siitä, tapaako se keisarin Pietarissa vai pitääkö sen matkustaa Nizzaan saakka, jonne keisarin huhuttiin matkustavan noihin aikoihin. Tältä varalta eräs lontoolainen matkatoimisto sai tehtäväksi suunnitella ylimääräisen junamatkan Nizzaan lähetystöä varten. Keisari kuitenkin jäi Pietariin. 

Koskela tapaa Bobrikovin ? 

Käsiini ei ole tullut sellaista aineistoa, jonka perusteella voisi päätellä, että Johannes Koskela olisi tavannut kenraalikuvernöörin. Hänen pojantyttärensä Irmeli Punkka kertoo kuulleensa vanhempiensa kautta, että Peräseinäjoella huhuttiin: ”Johannes on ollut Venäjällä ja tsaarin kanssa halunnut järjestellä Suomen oloja.” Tuohon aikaan tämänlaatuinen huhu oli helppo omaksua totena tai ainakin haluttiin uskoa.

On jälleen helppo päätellä, että Johannes Koskela ei ole päässyt tapaamaan tsaaria tuona levottomana aikana. Aiemmin otettu lainaus hänen teoksestaan kertoo kyllä salaperäisellä tavalla hänen yrityksestään poistaa jokin vaara. Mikähän se on mahtanut olla?

Vuoden 1904 lopulla hän taas kertoo ottaneensa yhteyttä ”maan silloiseen korkeimpaan hallitusmieheen” perustaakseen lehden ja saadakseen siihen mahdollisimman vahvan tuen. Taaskaan ei käy selville, kuka oli tuo korkein hallitusmies. Oliko hän peräti kenraalikuvernööri?

Hän kyllä vakuuttaa kirjoituksessaan, että hänen yhteydenpidostaan täytyy olla merkintä jossain, sillä ”…(kirjeen) vaikutus oli aivan erinomainen, mutta se oli samalla myös liiallinen. Tämä korkein hallitusmies oli nimittäin niin ihastunut kirjelmääni, että oli, niin kuin minulle ilmoitettiin, määrännyt sen julkaistavaksi eräässä julkaisussa…” 

Painostus alkaa 

Vaasa-lehden kirjoituksessa marraskuulta 1934 käy ilmi asioita, joiden todenperäisyyttä on mahdoton kumota tai todistaa myöskään oikeaksi. Sen tähden kirjoitukseen tämän hetken tietojen nojalla voidaan suhtautua vain varauksin. Koska tapahtumat ovat varsin kiinnostavia, koetan referoida tekstiä hieman.

Kirjoituksen mukaan Koskela lähetti kansalaisadressin keruun aikaan kenraalikuvernöörille sähkösanoman, joka kuului näin: ”Tulen heti, tärkeät asiat. Koskela”. Sähkösanoman lähettämisen jälkeen hän matkusti Helsinkiin toimittamaan asioita. Hän kävi Bobrikovin luona ja esitti prokuraattori Soisalo-Soinisen toimiessa tulkkina oman näkemyksensä sen hetken tilanteesta. Koskelan kerrotaan sanoneen: ”Minä puhuin paljon ja kenraalikuvernööri puhui paljon, mutta tulkki ainoastaan muutaman sanan.”

Koskelaa eivät kaikki asianosaiset tunteneet Helsingissä. Sen vuoksi Helsingistä pyydettiin hänestä selvitystä kuvan kera (kuka pyysi ?) Peräseinäjoelta. Samaan aikaan Peräseinäjoella oli talvikäräjät menossa (maaliskuun 10.p) ja paikalla sattui olemaan paikkakunnan aktivisti S.H.Kanto (jonka talossa käräjät olivat), kruununvouti Pettersson, nimismies Liljstrand, asianajaja Taxell ja lautamiehet Luopajärvi ja A.J.Kanto.

He laativat suunnitelman kuvan varastamisesta Koskelan kotoa. Suunnitelma perustui voikaupan tekemiseen talossa. Olihan Johannes Koskela tuolloin usean meijerin omistaja ja liikemies, joka kävi kauppaa voilla mm. Venäjälle. Koskelaa ei ollut kotona, mutta emäntä oli valmis tekemään ison kaupan voista. Aktivistit järjestivät asian niin, että saivat selata talon kuva-albumia ja emännän ollessa hakemassa kynää kaupan kirjoittamiseksi kuva varastettiin. Pian seurue poistui talosta ja voikaupat jäivät silloin tekemättä. Matkalla katkaistiin vielä puhelinlanka, jotta talosta ei pääse kukaan soittamaan. Kuva lähetettiin samana iltana Helsinkiin Jonas Castrenille.

Seuraava vaihe asiassa olikin sitten ajatus saada Koskela pois Peräseinäjoelta. Se onnistuikin myöhemmin, kun käytettiin sellaisia keinoja, jotka eivät ole yleisesti hyvien tapojen mukaisia. 

Juonittelu johtaa tulokseen 

Peräseinäjoen edustajan palattua epäonnistuneelta adressin vientimatkalta Pietariin pidettiin hänen virkatalossa heti kokous, jossa pohdittiin mitä voitaisiin tehdä Koskelan tekemiseksi vaarattomaksi, ”sillä hänestä ei voitaisi olla milloinkaan täysin varmoja. Että tässä osuttiin oikeaan, sitä todistivat parhaiten Koskelan puuhailut sitten koko venäläisvallan ajan ja vieläpä niinkin myöhään vapaussodan jälkeen.” Näin kirjoitti Vaasa-lehti hänen vaarallisuudestaan.

Niinpä alettiin käydä aktivistien omia oikeudenkäyntejä. Edellä mainittu kokous päätti, että hänet on saatava lääkärintarkastukseen ja todettava mielenvikaiseksi ja saatava hoitoon. Tätä tarkoitusta varten laadittiin todistus, jossa koetettiin osoittaa, miten vaarallinen Koskela oikeastaan oli. Todistus oli kovin tarkoitushakuinen ja vähän lapsellinenkin sisällöltään, mutta se johti kuitenkin siihen, että todistus mukana lähdettiin lääninhallitukseen Ingmannin luo, joka ”suhtautui myötätuntoisesti asiaan, lupasipa puolestaan toimia niin, että piirilääkäri saapuisi määrättynä päivänä Peräseinäjoelle Koskelan mielentilaa tutkimaan..”

Vaikein tehtävä aktivisti-ryhmälle oli vielä edessäpäin. Heiltä puuttui ”potilas”. Mutta se aiottiin korjata siten, että lähdettäisiin nimismiehen kanssa hakemaan Koskelaa lääkärintarkastukseen. Mutta saavuttaessa Koskelan taloon se olikin täynnä naapurin isäntiä, jotka istuivat penkeillä seinän vierustoilla kaikessa rauhassa.

Nimismies oli sen verran tolkun mies, että havaitsi toimenpiteen raukeavan tyhjiin, varsinkaan kun laki ei turvannut hänen toimintaansa Koskelan talossa. Sen verran hän kuitenkin oli suivaantunut, että vaati miehiä ottamaan lakin päästään hänen tullessa tupaan. Tätä vaatimusta miehet eivät kuitenkaan totelleet, vaan ilmoittivat ottavansa lakin pois päästä vain silloin, kun käyvät asioimassa nimismiehen luona. Koskelaa hakijat eivät edes nähneet.

Tästä alkoi Koskelan kärsimystie Peräseinäjoella. Hänen kiusaamisensa perustui siihen, että hänen oletettiin tehneen jotain sellaista, joka ei ollut sopusoinnussa senaikaisen ajattelumallin kanssa eli hän ajatteli hieman toisin kuin senaikaiset isänmaanystävät ja itsenäisyysajatuksen kannattajat. Yksinkertaisesti ei saanut olla toista mieltä niin tärkeässä asiassa kuin itsenäistyminen oli. Itse asiassa, kun on perehtynyt Koskelan kirjoituksiin ja hänen kustantamiinsa kirjasiin ja lukenut niitä todella ajatuksella, saa hänen ajatuksistaan käsityksen, joka ei ollenkaan pois sulje itsenäisen Suomen valtakuntaa. Hän kirjoittaa kirjasessa ”Suomi itsenäisenä valtakuntana” mm. seuraavaa: ”Annettakoon kaikille maailman kansoille sellainen peruuttamaton oikeus, että saavat itse vapaasti määrätä asemansa, tahtovatko kuulua ja missä määrin jonkun toisen, lähimmän naapurivaltion yhteyteen.” (Kursivointi J.Koskelan). Edellä mainittua kirjasta kirjoitettaessa oli vielä menossa meidän I maailmansodaksi ristimä sota Euroopassa. Koskela oli ilmiselvästi seurannut silloisen ajan tapahtumia hyvin tarkasti ja kykeni muodostamaan omia käsityksiään asioitten kulusta. Hän toivoo kirjoituksessaan, että kaikki sotaan johtaneet tapahtumat olisi voitu selvittää sovittelemalla ja kunnioittamalla kansojen omaa tahtoa. Hänen ajatuksessaan on näkyvissä jopa pasifistisia piirteitä.

On selvää, että 1930-luvun isänmaallisuus ei kovin myönteisesti suhtautunut pasifismiin. Elettiinhän uhon aikaa Suomessa. 

Elinkeino romahtaa 

Tilanne muuttui Koskelan osalta vakavaksi sitten, kun hän joutui vaikeuksiin meijeritoiminnan kanssa Peräseinäjoella. Ei ole varmaa, pitävätkö kerrotut asiat paikkansa, mutta ainakin ne sopivat kiristyskeinoiksi tämänlaatuisessa tilanteessa.

Koskela oli laajentanut meijeritoimintaa Peräseinäjoella niin, että hän kävi voikauppaa ulkomaille saakka, mm. Venäjälle. Toiminta lienee ollut varsin vilkasta, koska hän alkoi välittää separaattoreita talollisille maidon jalostamista varten kermaksi. Saatuaan separaattorikaupan pyörimään osamaksusopimuksilla hän tietenkin jäi velalliseksi myyjälle separaattoreista. Rahaa oli vaikea saada kiertämään, sillä ostajien oli määrä suorittaa maksunsa voina ja kermana Koskelalle, joka sitten välitti voin eteenpäin. Koskela oli takaamassa henkilökohtaisesti lainoja. Mutta separaattorikauppias asettikin heti velat maksettavaksi ja Koskela ei heti kyennyt velkoja maksamaan. Lopputuloksena oli konkurssi ja hän menetti kaiken. Hänen pojantyttärensä Irmeli Punkka kertoo: ”Alina (Johanneksen vaimo) ei saanut pitää edes ompelukonettaan …Johanneksen luonnetta kuvaavat hänen sanansa vaikeroivalle Alinalle: ’Älä sure, eihän meiltä ole yhtään lastakaan kuollut’ .”

Ennen konkurssia Alinalle luvattiin, ”että koulutamme kaikki lapsesi, jos sanot, missä Johannes on. Alina ei sanonut.”

Suullisten tarinain mukaan aktivistien toiminta oli ollut varsin rohkeaa. Kerrotaan, että Koskelan voiastiat vieritettiin jokeen, koska ”ne haisivat ryssälle”. Saattaa olla, että hänen voistaan käytettiin kerrottua vertausta, mutta on tuskin luultavaa, että voita olisi jokeen vieritetty.

Koskelan toimintaa ei suinkaan helpottanut yhtään hänen ajatuksensa perustaa lehti. Aloite lehden perustamisesta syntyi ensi kerran vuonna 1901. Mutta ajatus ei kehittynyt sen pidemmälle. Vasta vuoden 1904 lopulla ajatus kehittyi pidemmälle. Hän itse kirjoittaa asiasta näin: ”Tarvitseeko sanoa, että minä käytin asian alkuun panemiseksi taasen tuota äsken mainittua ’diplomaattista keinoa’. Sen tein sekä suusanallisesti että kirjallisesti maan silloiselle korkeimmalle hallitusmiehelle.” Hänellä oli mahdollisesti jonkinlainen yhteys Helsinkiin, olihan hän käynyt siellä useaan otteeseen.

Lehden perustaminen tälläkin kertaa jäi vain haaveeksi. Jotain vastahakoisuutta lienee ilmennyt asioitten eteenpäin viemisessä, koska hän toteaa: ”Tuo korkea hallitusmies tuli minun suhteeni niin tarkoin ympäröidyksi, etten enää minkään kautta voinut päästä suoranaiseen yhteyteen hänen kanssaan.”

Millainen lehden sisältö sitten olisi ollut, ei käy ilmi, mutta varmasti se olisi ollut sopimaton sisällöltään senhetkiseen poliittiseen ilmapiiriin, koska sen julkaisua ei voitu aloittaa. 

Muutto Parkanoon ja Tampereelle 

Ahdistettu Koskela muutti pois perheineen Parkanoon, missä hän asui 1909-1914. Parkanon ajalta ei ole paljon tietoja. Hän elätti perhettään pitämällä kotileipomoa vaimonsa kanssa. Hän muutti syksyllä 1914 Tampereelle, missä hän asui loppuelämänsä. Yksi hänen kirjasistaan on kirjoitettu Helsingissä toukokuulla 1917, jolloin hän on pienen aikaa asunut siellä ja ollut linnoitustöissä.

Tampereella hän oli hetken aikaa tehtaassa töissä ja sen jälkeen vartijana. Tampereelta hänen lapsensa myös lähtivät maailmalle kukin omalle tielleen. Kahdesta pojasta tuli upseereita, jotka palvelivat itsenäisen Suomen armeijassa luutnanttina ja kapteenina. Vapaussodan aikana upseerin uran valinneet pojat taistelivat valkoisten puolella ja kolmas pojista punaisten puolella.

Oliko Johannes Koskela vaarallinen henkilö omana aikanaan? Oliko hänellä niin suuri pelkovaikutus aikalaisiinsa varsinkin ja ilmeisesti vain Pohjanmaalla, että piti ryhtyä mitä moninaisiin toimenpiteisiin hänen eliminoimiseksi. Tuntuu kovin kaukaa haetulta hänen vaarallisuutensa Suomen itsenäisyyden kehityksessä. Peräseinäjoen aktivistit puhuivat hänestä henkilönä, jonka vaikutus Suomen asioihin olisi ollut vallan erinomainen.

Näin ei varmasti ole ollut. Vaikka Vaasa-lehti aikanaan suurella paatoksella puhui hänestä valtakunnan petturina, oli hän vain itsenäisesti ajatteleva ja monia asioita pohtiva itseoppinut. Hän halusi tietää paljon ja halusi myös jakaa tietoa ympärilleen. Hän piti Peräseinäjoella lukutupaa, jota harvemmin yksityinen ihminen tekee. Hän halusi oppia vieraita kieliä ja meni siinä niin pitkälle, että alkoi kääntää raamattua alkuperäiskieleltä suomeksi. Tämän vuoksi hän sai pilkan osakseen. Tietenkään kääntäminen ei olisi häneltä onnistunut, mutta pelkkä yritys ei tee hänestä naurettavaa ihmistä.

Omaiset kertovat hänen olleen erittäin tiedonhaluinen ja siihen viittaa jo alussa kerrottu tapaaminen rovasti Johanssonin kanssa Alajärvellä. Hän rakensi uuden kalenterin, joka sinällään on saavutuksena ihmeellinen ja julkaisi sen kirjasena ”Uusi ajanlaskujärjestelmä”. Se on mielenkiintoinen yritys ja vaatisi aivan oman perehtymisen osakseen. Hän oli humanisti, joka ohjasi ja opetti omia lapsiaan eteenpäin. Hän antoi aina anteeksi pilkkaajilleen eikä milloinkaan ryhtynyt aktiivisesti puolustautumaan heitä vastaan. Hänen vaikein ajanjaksonsa kulminoituu Peräseinäjoen aikaan, jolloin hänet piti kätkeä metsään tai Kuusimäen maakellariin. Kun häntä etsittiin, hän sai suojelusta Ahon ”pökäreiltä”, Jussi ja Matti Aholta.

Kaikesta huolimatta hän yritti ilmaista ajatuksiaan kirjoituksillaan eri lehtiin nimimerkillä ”Titulus”, mutta sai vain harvoin tekstejään julkaistuksi. Häntä voitaisiin kutsua etsijäksi, joka palavasti haki jotain sellaista, mitä hän ei milloinkaan saavuttanut.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sisäänpääsy ei ollut helppoa

 

(Tällä tekstillä on asiayhteys kahteen muuhun tekstiini: "Äiti" ja "Elämän varsitellä". Laitan tekstin kuitenkin blogiini, koska maailma on muuttunut runsaan 60 vuoden aikana paljon. En ole oppinut sopeutumaan kaikkiin muutoksiin vaikka olen ollut tietyllä tavalla etuoikeutettu ikäisteni kanssa. Minusta tuntuu, että nykypolvi ei enää ajattele asioita ollenkaan samoilla kriteereillä ja perusteilla kuin minun aikalaiseni ajattelivat. He mittaavat saavutuksiaan muilla mittatikuilla. Yksi mittayksikkö on raha.)

 

Jostain syystä äitini oli ottanut minut silmätikuksi valitessaan menestyjiä 8-lapsisesta perheestä koulutielle. Alajärven keskikoulu oli jo toiminut muutaman vuoden, kun minulle ehdotettiin lähtöä keskikoulun pääsytutkintoon. Vanhin veljeni Lauri oli päättämässä omaa osuuttaan samana keväänä äidin prässätessä minulle housuja kuntoon. Kravatti oli sivistyneen ihmisen merkki, ilmoitti äiti ja käski laittaa semmoisen kaulaan.

Sitten matkaan. En muista tarkalleen, veikö äiti minut pappilan renkituvan pihaan saakka vai osasinko minä itse paikalle. Joka tapauksessa meidät ohjattiin yhteen huoneeseen ja pääsykoe aloitettiin. Luulen, että koe oli laadultaan inspiroitu ja soviteltu Alajärven aloittavan keskikoulun tarpeisiin.

Mutta helppo se ei ollut. Kaikkien oli pantava parastaan saadakseen opiskelupaikan. Tai ainakin minusta tuntui, että taistelin koko ajan tietämykseni äärirajoilla.

Koe pidettiin kaikista keskeisistä aineista, mukana oli äidinkieli, matematiikka, maantieto, uskonto ja olikohan vielä historiakin. Omalta osaltani muistan menestyneeni erityisen hyvin maantiedossa, josta pidettiin poikkeuksellisesti suullinen tentti. Ankarantuntuinen tantta, jonka nimi oli Aune Liuha, laittoi nimettömän kartan esille, osoitti siitä saaria, jokia ja kaupunkeja sekä monia muita asioita, jotka viivyttelemättä piti hänelle sanoa.

Minulta hän kysyi Pohjois-Amerikan kartasta asioita. Tunsin suurta mielihyvää hänen ryhtyessä kyselemään. Olin täysin varma, että kykenin vastaamaan hänen jokaiseen esittämäänsä kysymykseen. Niin myös tapahtui. Vastaukseni tulivat varmasti ja nopeasti. Aikansa kyseltyään hän otti kynän ja merkitsi jotain paperiinsa ja ilmoitti, että näiltä osin asia oli selvä.

En tiedä miten menestyin muissa aineissa. Sen muistan, että esitetyt laskutehtävät olivat pääasiassa jakolaskuja ja olivat melko vaikeita. Matematiikasta tulikin kielien ohella keskikoulun ajan painajainen. Selvitin luokka luokan jälkeen ehdoilla, mutta selvitin kuitenkin.

Yhtäkaikki niin vain kävi, että Heikki Ilmari Koskela ja runsaat kaksikymmentä muuta isänmaan toivoa hyväksyttiin Alajärven keskikoulun TOISELLE luokalle opiskelemaan tulevana syksynä 1949.

Näin jälkikäteen ajatellen silloin eletty aika oli pioneeriaikaa kaikilla tavoilla. Kouluun valitut edustivat tietyllä tavalla aivan uutta sukupolvea alajärveläisessä kulttuuripolitiikassa. Ei ollut olemassa vielä kovin suurta ”lukeneistoa”, joka olisi ollut luomassa perinteitä ja tasoittamassa tietä. Oli toki korkeasti oppineita, mutta he edustivat eräänlaista hyvin harvinaista ihmislajia maalaisympäristössä.

Jo muutaman vuoden toiminut keskikoulu oli jotain sellaista, joka tulisi mullistamaan monia asioita. Ja niinhän se onkin tehnyt.

Koulu aloitettiin siis vanhassa pappilassa, tarkemmin ottaen pappilan renkituvassa, josta samana syksynä siirryttiin uuteen koulurakennukseen silloisen urheilukentän, nykyisen pesäpallokentän viereen.

Pappilan aika oli aikaa, joka palautuu huomattavasti herkemmin mieleen kuin varsinainen kouluaika uudessa koulussa. Ehkäpä taustatekijänä olivat ne uudet kokemukset, jotka ylimalkaan koettiin pappilan pihapiirissä ja se tunne, että oltiin semmoisessa paikassa, joka ei ole normaalisti kaikkien ulottuvilla. Vai oliko se sittenkin vain kirkollinen ja papillinen henki, joka huokui ympäröivistä rakennuksista.

Pihapiiri oli todellisuudessa nykyajan koulun pihaksi kuin paratiisi. Siellä kasvoi kauniita koivuja ja lehtikuusia. Osaa pihasta ympäröi kaunis, jo hieman lahonnut puutarha-aita. Kuka lie pappilan rengeistä sen joskus maalannut punaiseksi. Vielä oli väri havaittavissa.

Itse pappilan päärakennus oli asuttuna. Siellä asui ainakin Armas Männistö, joka toimi liikunnan, musiikin ja kuvaamataidon opettajana, ja rovasti ja kirkkoherra Joonas Laurila, kumpikin perheineen.

Renkituvan portailta katsoen oikealla oli tarpeellisia aittarakennuksia ja muita tiloja. Vastapäätä renkitupaa, pihan vastakkaisella puolella, oli pappilan muut ulkorakennukset kuten navetta, heinäsuojat, talli ja puuliiteri. Puuliiteri oli kuitenkin erillään muista rakennuksista ja tuli olemaan meidän poikien yhteinen ruokala pienen aikaa. Muistan, kuinka me kiipesimme puupinojen päälle ja söimme suurella antaumuksella kotoa mukaan laitettuja eväitä. Tuuli kävi vinkkana seinähirsien rakosista. Eihän se puuliiteri ollut heinälatoa kummempi. Jotenkin silloinen olotila oli kuitenkin hyvin tilanteeseen sopiva. En muista kenenkään moittineen silloisia olosuhteita tai jos moitti, niin minä ainakin olen unohtanut. Sellaista on elämä.

Minulle tämä opiskeluni aloituspaikka on kuitenkin erityisen nostalginen asia. Olen nyt saapumassa eläkeikään ja olen toiminut opettajana suurimman osan aktiivista työaikaani. Nyt lopetan työrupeamaani opetusalalla samassa paikassa, jossa joskus aloitin oman opiskeluni. Minusta siinä on jotain kaunista. (kirjoitettu ennen eläkkeelle siirtymistä 1996 oman silloisen keskikoululuokan julkaisuun).

Kuusijuhlien aikaan

Yksi koko elämäni ajan vaikuttava tekijä on kotikylässäni saatu tiedon ja taidon alku, koulun antamat matkaeväät, jotka yhäti vaikuttavat henkisiin asenteisiini. Erityisesti nyt muistelen koulun vuotuista ajanjaksoa, joka alkoi marraskuun alkupäivinä ja huipentui syyslukukauden päättäjäisiin eli kuusijuhlaan.

Tuon tapahtuman ympärillä häilyy yhä mielessäni haikea, hieman mystinen ilmapiiri, joka saa vain entistä kultaisemman hehkun iän karttuessa. Mieleeni palautuvat opettajien vaikuttavat ja hieman pelottavat, mutta silti turvalliset hahmot, sekä oppilaslauma, joka jännittyneenä odottaa, milloin opettaja aloittaa joulujuhlan valmistelut. Me oppilaat tietysti pidimme huolen siitä, että ajatus joulujuhlasta pysyi tuoreena opettajan mielessä.

Taidettiin siinä tohinassa rikkoa opettajankin toimesta koulun virallisia tavoitteita. Unohtuivathan läksyt ja kotitehtävät ajoittain kokonaan. Mutta saavutettiin huomattavasti tärkeämpi tavoite, joka nykyaikaisessa koulussa tuntuu joskus hämärtyvän. Se tavoite oli kasvattaminen, joka on elämän läpi kantava voima. Tiedon määrää voi aina kartuttaa, mutta henkinen kasvu pannaan alulle lapsuusiässä.

Joululaulujen harjoitus oli miltei jokapäiväistä puuhaa. Ja me todella lauloimme, riemukkaasti ja täysin rinnoin. Parhaat saivat opetella kauniita jouluaiheisia runoja ulkoa. Runojen lausuminen taisi jäädä tyttöjen osaksi, koska he osasivat herkemmin ilmaista runon sisältöä kuin pojat. Näytelmiin taas valittiin oppilaita, jotka olivat riittävän selväsanaisia ja kovaäänisiä, jotta vuorosanat kuuluisivat joka nurkkaan. Itse jouduin olemaan useissa näytelmissä mukana eri vuosina. Tonttuleikkeihin valittiin laulavaiset ja ketterät oppilaat, jotka tarvittaessa kykenivät heittämään kuperkeikkoja näyttämöllä. Puvusto taisi olla hieman kirjavaa ja köyhän oloista, elettiinhän sota-aikoja ja sen jälkeisiä vuosia.

Työtä ja harjoittelua riitti koko marras- ja joulukuun ajaksi: tehtiin pahvisia kruunuja, kultamaalilla silattuja joulutähtiä, tehtiin keijupukuja, tonttulakkeja ja -partoja. Suuri osa puvustosta tehtiin kotona äidin opastuksella. Luulenpa, että meidänkin äiti oli kanssamme valmistamassa kuusijuhlaa yhtä innokkaasti kuin me lapset.

Joulukuusi hankittiin ehkä noin viikkoa ennen kuusijuhlaa. Sen saivat hakea ne oppilaat, jotka eivät olleet muussa ohjelmassa mukana joko taitojen puutteen tai oman haluttomuutensa takia. He saivat asettaa kuusen myös paikalleen, mutta koristelun tietenkin suorittivat tytöt opettajan johdolla. Aivan juhlan kynnyksellä, paria päivää ennen, valmisteltiin luokkaa juhlakuntoon. Opettajan koroke eli kateederi siirrettiin luokan toiseen päähän yläluokassa ja näin saatu näyttämö varustettiin esiripulla, joka koottiin valkoisista lakanoista. Näyttämövarusteet asetettiin paikoilleen ja raskas harmooni siirrettiin sopivaan paikkaan. Laadittiin seinälle koristeellinen ilmoitus, johon oli kirjoitettu kaikki ohjelmanumerot esitysjärjestyksessä. Erään vuonna tehtiin ylimääräinen aukko opettajan asunnosta suoraan näyttämölle seinän läpi. Sieltä oli keijujen ja tonttujen lysti tulla suoraan yleisön eteen.

Kenraaliharjoitus pidettiin kuusijuhlaa edeltävänä päivänä. Silloin kaikkien esiintyjien tuli olla puettuna rooliasuihinsa ja koko ohjelma vietiin läpi sellaisena kuin se sitten esitettiin seuraavana iltana. Kodeissa vanhemmat tekivät parhaansa, jotta lapset olisivat hyvin puetut kuusijuhlaa varten. Joulukorttien kirjoittelu oli aloitettu jo pari viikkoa enne juhlaa ja niitä jaettiin kouluaikana pulpetteihin salaa, jotta kaverit eivät päässeet naureskelemaan moiselle hempeydelle. Rohkeimmat pojat saattoivat kirjoittaa kortin jopa tytölle. Tytöt kävivät keskenään vilkkaampaa korttipostia kuin pojat.

Huonosti nukutun yön jälkeen tiedettiin: tänään on kuusijuhla. Me oppilaat menimme koululle hyvissä ajoin ja vannotimme isää ja äitiä, että he varmasti tulisivat kuusijuhlaan. Koulun piha täyttyi suksista ja kelkoista, saattoi olla jopa hevosia kirkkorekineen ja loimineen heiniä rouskuttamassa ulkorakennuksen vierustalla.

Sisällä juhlavalaistussa luokassa oli lämmintä ja jouluinen meno päällä. Katsomossa vanhemmat kurkottelivat toinen toistensa lomitse nähdäkseen oman perillisensä esiintymisen. Pienoinen jännityskin taisi vaivata katsomon puolella. Pieniä kömmähdyksiä tuli tietenkin näyttämölläkin, mutta ne peittyivät jouluiseen tunnelmaan.

Juhlan lähestyessä loppuaan jännitettiin enää sitä, kuka on tänä vuonna joulupukkina. Aina pukkia ei edes tunnistettu, mutta arvelen heidän olleen lähitienoon taloista. Mahdollisia ehdokkaita olivat mm. Eemeli Mäkelä ja Toivo Kultavuori.

Aikanaan kaikki mukava loppuu, niin kuusijuhlatkin. Kotiin palattiin todistukset mukana hieman väsyneinä ja haikeinakin. Mutta taka-alalla virttyi uusia ajatuksia; olihan edessä joululoma ja ihan oikea joulu.

Elämän varsitiellä

 

 

Nuoruuteni aikoina, kun tulevaisuuden toiveet ja haaveet kulkivat pilvien tasalla, heittäydyin kohtalon uomaan, kun äitini hoputti minut keskikoulun pääsykokeisiin Alajärven pappilan renkitupaan. Hän oli huomaavinaan minussa jotain kehityskelpoista tai olisiko ollut vain kokeilunhaluinen: ”Katsotaan, mikä pojasta tulee?”

Pääsin kokeista läpi ja olin jotenkin onnellinen aloittaessani koulu-urani pappilan renkituvassa. Vuosikymmeniä myöhemmin tajusin, etten minä niinkään lahjakkuuttani päässyt opiskelemaan, vaan sen vuoksi, että kaikki hakijat hyväksyttiin silloin kouluun. Olisi pitänyt jo silloin epäillä omia lukuhaluja, kun suorittelin kesäisin ehtoja milloin mistäkin aineesta.

Vielä myöhemminkin äiti huolehti minun tulevaisuudestani ja kävi puhumassa minut Vimpelin yhteiskoulun lukioon. Mahtoiko siinäkin olla apua siitä, että silloin rehtorina oli äidin tuttu ja lapsuuden ajoilta, nimittäin Vihtori Suviolahti. Samaa ikäluokkaa olivat ja rippikoulussa olivat samaan aikaan.

Selvitin lukion pienien vaikeuksien jälkeen säädetyssä ajassa enkä ihan huonosti menestynytkään lopulta. Nyt on kuitenkin huomautettava, että ennen lukioon menoa ehdin suorittaa armeijan ja olla jopa vuoden opettajana pienessä kyläkoulussa Vehkaperällä Kyyjärven kunnassa. Harvoin lienee lukiossa opiskellut reserviupseerikoulun käynyt. Tuo opettajuus oli viransijaisuus, kun hyvä ystäväni ja naapurin poika Jouko Mäkelä lähti pätevöitymään Ouluun kansakoulunopettajaksi ja pyysi minua viransijaiseksi. Lukuvuodesta tuli minulle kohtalokas kahdella tavalla. Löysin samasta kylästä tulevan vaimoni, jonka kanssa menin sitten naimisiin myöhemmin. Toinen kohtalo näytti minulle tietä tulevaisuudessa, vaikka en sitä silloin tiennyt. Olin toimiva epäpätevänä opettajana myöhemmin lähes 30 vuotta.

Seuraava elämänvaihe olkoon nopeasti kerrottu: Opiskelu Helsingin yliopistossa pääaineena geologia ja loppututkintona filosofian kandidaatin tutkinto eli geologin tutkinto, neljä kesää Grönlannissa sekä muita alaan liittyviä töitä valmistumisen jälkeen, masentava asumisjakso tympeässä Helsingissä ja siinä välillä se naimisiinmeno.

Palasin juurilleni Alajärvelle pysyvästi 1972. Minulla oli jo opetusalan kokemusta ennen paluuta: toinen vuosi Vehkaperältä, vuosi Soinista, Alajärveltä ja Raahesta neljä vuotta.

Alkoi uudelleen juurtuminen kotiseudulle. Sain työtä koululaitoksesta vt. lehtorina ja myöhemmin tuntiopettajana ja uhrasin elämäni parhaat vuodet koulutyölle. Suurimman osan opetustyöstä hoidin Jouko Mäkelän ollessa rehtorina.

Työni opettajana saavutuksineen olkoon muiden arvioitavana. Tiedän, että heitä riittää. Olihan työtovereina vuosien varrella suuri joukko opettajia, jotka nyt ovat luovuttaneet työnsä jatkon nuoremmille. En minä itse kykene arvioimaan miten menestyin työssäni, mitä sain aikaiseksi eikä minua edes kiinnosta arviot niistä. Minulle riittää se oma tietoisuus siitä, että olen koettanut omien kykyjeni mukaan hoitaa annettuja tehtäviä.

Vaikka en ollutkaan ”oikea opettaja”, kuten eräs kollega huonona päivänään sanoi minulle, tein sentään työni vastuullisuudella. Totesin vain, että pätevöityminen opettajan virkaan ei tee opettajasta aina niin hyvää kuin sopisi odottaa.

Olen saanut kuitenkin toimia sellaisessa työympäristössä, joka on ollut ammattitaitoista ja suurelta osin pätevää sekä muodollisesti että laadullisesti. vaikka opettajainhuoneessa onkin joskus tunnelma ollut tiukka ja vähän kyräilevä, niin aina on katsottu oppilaan parasta ja yhteistyö on ollut kohtuullista. Myös rehtorit ovat tunnistaneet tehtävänsä oikein ja katsoneet koulun ja oppilaan etua.

Sen jälkeen, kun liberalismi alkoi vallata tilaa koulumaailmassa, kun oppilaita piti ”ymmärtää” paremmin ja kun koulun tavoitteet alkoivat seilata ajopuun tavoin, alkoivat ongelmat koulumaailmassa. Ongelmat eivät aina olleet konkreettisia ja silmin nähtäviä. Ne olivat piileviä asioita, joiden kanssa opettajat joutuivat tekemisiin päivittäin. Eivät opettajat olleet syypäitä ongelmien syntyyn. Heidän tehtävänään oli seilata ongelmasta toiseen ja pyrkiä selviämään niistä. Erilaiset tulkinnat ja opetusmenetelmät ja tavoitteet muuttuivat hyvin nopeaan tahtiin ajan hengestä riippuen. Muutokset aiheuttivat levottomuutta sekä oppilaissa että opettajissa. Toisaalta nuoret opettajat saivat koulutuksen, johonka siihenkin oli pesiytynyt liberalismin siemen. He alkoivat kyllä ymmärtää oppilaita paremmin. Mutta en usko, että syntynyt hedelmä olisi sen parempi kuin ennenkään.

Mitä varten minä puhun liberalismista? Minä otan suoran lainauksen tähän tietosanakirjasta: ”Liberalismi on yhteiskuntanäkemys, jonka mukaan inhimillinen kehitys perustuu ratkaisevasti ihmisyksilön voimien vapaaseen käyttöön….”. Minä tulkitsen ajatusta liberalismista siten, että se, mikä edistää yksilön vapaata käyttäytymistä  taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa asioissa on kyllä aatteen mukaan ikään kuin sallittua, mutta se tuo yksilöllisen vapauden elää kuten tahtoo. Se merkitsee käytännössä kuitenkin itsekästä ajattelua ja toisen yksilön hylkäämistä. Liberalismi osittain hylkää yleisesti hyväksytyt ja elämän laatua ylläpitävät normit, koska ne eivät voi sisältyä todella vapaaseen liberalismiin. Varsinkin taloudellisessa ajattelussa on Suomessa jo saavutettu liberalismin huippu. Nyt ollaan tässä asiassa paavillisempia kuin paavi itse. Kukin päätelköön kuka on tämän oppisuunnan paavi.

Nykyinen liberalistinen suunta ei voi olla kovin hyvä. Minun mielestäni pitäisi kuitenkin olla tietynlainen raami, jonka mukaan eletään. Joku tietenkin väittää, että minä puhun höpöjä. Väittäköön vaan, mutta minä ainakin kaipaan jonkinasteista palaamista entiseen. Kyllä nuori saa olla vapautunut ja elää ilman turhanpäiväisiä nalkutuksia. Mutta olen varma, että koulun käytävillä harhaileva nuori etsii joka tapauksessa turvallista henkistä ympäristöä sekä kotona että koulussa. Nykyinen yhtesikunnallinen ja taloudellinen kehitys eivät ole luomassa turvallista ympäristöä lapsille. Yksi kaikkein huonoimpia opettajia itseään etsivälle nuorelle on television tuoma sanoma, joka tarjoaa käsittämättömiä typeryyksiä.

Opettajainhuone on paikka, missä henkilöiden väliset siteet joko vahvistuvat tai huononevat. Siellä eletään ikään kuin ajan hermolla ja jokainen henkäyskin tulkitaan jonnekin suuntaa johtavaksi. Ylimääräistä herkkyyttä tietenkin voi syntyä huonon tunnin jälkeen, johonka opettaja itse voi olla syyllinen. Useimmiten kuitenkin edellä kerrottu ajan henki saa aikaan masentavia tunteita ja poistuminen luokasta on helpotus.

Minä muistelen, että olin usein oppositiossa esimerkiksi politiikkaan liittyvissä asioissa. Jotenkin minulle oli iskostunut ajatus, että politiikka on ottamassa otettaan kaikessa. Joskus tuntui siltä, ettei politiikasta saanut edes puhua. Näin ei tietenkään ollut, mutta minun oli vaikea päästä irti siitä ajatuksesta. En saanut kovin hyviä ystäviä opettajanhuoneessa itselleni, mutta en minä niitä erityisemmin etsinytkään. Olihan siellä toki hyviä tyyppejä. En halua heitä tässä luetella. Koetin ajatella, että tärkeintä on hyvä yhteistyö vaikka vähän karvasteleekin.

Paljon on opettajan siedettävä ammattinsa vuoksi, paljon hänen on otettava vastaan sellaistakin arvostelua, joka syydetään päin kasvoja sellaisten ihmisten suusta, joiden elämänkatsomus ja –tavat eivät antaisi aihetta kovin vahvoihin kannanottoihin opettajan työstä. Tyypillinen kirous, joka langetetaan opettajan ylle, on heidän laiskuus ja vähätöisyys ja he saavat yletöntä palkkaa eivätkä tee sen eteen juuri mitään. Näin tietämättömät julistavat. Kuitenkaan he eivät voi tietää, mitä kaikkea opettajan työhön liittyy eivätkä voi ymmärtää, millaisessa ristipaineessa he voivat elää.

Muista kuitenkin ystäväni, kun luet näitä rivejä, että ne on kirjoittanut vanheneva, hieman jo maailmasta eristäytynyt ja ajan henkeen kyllästynyt entinen opettaja, joka ei ollutkaan opettaja vaan kohtalon pyörteisiin heittäytynyt geologi.

Matti Eliaanpoika Koskelan esivanhemmat

Taulu 1

1.  Matti Eliaanpoika Syrjälä e. Koskela, itsellinen, s. 15.10.1848 Alajärven Kurejoella Anttila, k. 1903  Idahossa.

Matti Syrjälän elämäntarinaa: "Mc Call (Idaho), Long Valley laaksossa oleva laajahko suomalainen maanviljelysasutus. Tämä kuuttakymmentä mailia pitkä vuorilaakso on viisituhatta jalkaa ylempänä merenpintaa, lumipeitteisten vuorten ympäröimä. Ensimmäoset suomalaiset tulivat sinne Pendletonista, Oregonin valtiosta, tienraivaajina oli Norjan suomalaine Johan Haarala. Muita varhaisimpia asukkaita: Matti Koskela Alajärveltä...." (S, Ilmonen: Amerikan suomalaisten Historia III osa). Jontanan Johansson puolestaan kirjoittaa päiväkirjassaan seuraavaa (20.5.1895): "Hänen toinen poikansa (Eliaksen poika) Ellun Matti oli suuri uskon sankari ja kulki aina Essen seurassa niinkuin hänen varjonsa. Hän oli suutari. En ymmärrä, miten hän taisi perhettään elättää, kun hän aina oli Essen seurassa ja alinomaa kululla. Kuulin kerrottavan, että hän jossain seurassa yön aikana (Esse piti usein seuroja öisin) olisi maannut selityksen aikana jonkun vaimon kanssa ylisängyssä, jota kanneltiin Esselle ja josta joutui tilinteolle.". Muuttanut: Amerikkaan.

Vanhemmat taulusta 2 Elias Heikinpoika Anttila, torppari, s. 1.9.1825 Alajärvellä, k. 25.1.1905 Alajärven Koskenvarrella Syrjälä ja Anna Matintytär Viitasaari, s. 28.8.1822 Alajärven Kurejoella Viitasaari.

Puoliso: Vihitty 1.11.1867 Alajärvellä Susanna Maria Jaakontytär Koukkari, s. 9.6.1843 Lappajärvellä, k. 1919 Idahossa. Muuttanut: Amerikkaan.

     Lapset:

     Juho Kustaa, s. 28.8.1868 Alajärven Koskenvarrella Koskela, k. 7.2.1945 Idahossa

     Hilda Vilhelmiina, s. 10.8.1872 Alajärven Koskenvarrella Syrjälä, k.  Amerikassa

     Anna Maria, s. 19.4.1874 Alajärven Koskenvarrella Syrjälä, k.  Amerikassa

     Matti, s. 15.4.1876 Alajärven Koskenvarrella Koskela, k. 6.11.1972 Amerikassa

     Elias, s. 15.2.1878 Alajärven Koskenvarrella Koskela, k. 6.11.1972 Amerikassa

     Saima Matilda, s. 14.6.1880 Alajärven Koskenvarrella Syrjälä, k. 6.11.1972 Amerikassa

     Helmi Emelia, s. 23.6.1882 Alajärven Koskenvarrella Syrjälä, k. 1904 Idahossa

Taulu 2   (taulusta 3)

2.  Elias Heikinpoika Anttila, torppari, s. 1.9.1825 Alajärvellä, k. 25.1.1905 Alajärven Koskenvarrella Syrjälä.

Elias Syrjälän elämäntarinaa:

Perhe oli Isoniemessä itsellisenä ennen Koskenvarrelle siirtymistä, asuivat aluksi Viitasaaressa sitten merkitty torppariksi Syrjäseen.  Jonatan Johanssonin päiväkirjasta (20.5.1895): "Ajattelin Alajärven uskovaisia. Elias Syrjälä sai Turtolalta sen todistuksen, ettei hän ole löytänyt uskoa koko Israelissa. (Elias) oli Essen isäntärenkinä monta vuotta Kortesjärvellä. Vaimo kuoli joku vuosi sitten ja nyt hän tunnusti tehneensä lapsen eräälle tytölle, jonka kanssa hän menisi naimisiin. Hänen poikansa Hietalan Juha Erkki kävi puhumassa hänestä elää pitkittäen tytön kanssa ja kysyi, millä tavalla hän pääsisi naimiseen. En tiedä, lieneekö hän Turtolalle tunnustanut tätä huonoa es(imerkkiä) ja sanoiko Turtola häntä kumminkin Jumalan lapseksi. Hänen toinen poikansa Ellun Matti oli suuri uskon sankari..." (katso Eliaksen poika Matti).

Vanhemmat taulusta 3 Heikki Eliaanpoika Rokala e. Myllykangas, torppari Rokalassa, s. 22.4.1798 Alajärven Kurejoella Myllykangas, k. 26.3.1868 Alajärven Kurejoella Rokala, kuolinsyy tuntematon sairaus ja Leena Matintytär Rokala, s. 24.7.1799 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, k. 21.11.1845 Alajärven Kurejoella Anttila.

Puoliso: Vihitty 16.12.1844 Alajärvellä Anna Matintytär Viitasaari, Taulusta 1, s. 28.8.1822 Alajärven Kurejoella Viitasaari.

Vanhemmat taulusta 28 Matti Kustaanpoika Viitasaari e. Juutlaukkonen, torppari Viitasaaressa n:o 22, s. 20.12.1797 Alajärven Kurejoella Juutlaukkonen, k. 27.11.1875 Alajärven Koskenvarrella Viitasaari ja Liisa Joosepintytär, s. 1795 Töysässä, k. 26.3.1864 Alajärven Kurejoella Viitasaari.

     Lapset:

     Matti, s. 15.10.1848 Alajärven Kurejoella Anttila. Tauluun 1.

     Liisa, s. 1851 Alajärven Koskenvarrella Syrjäsen torppa

     Elias, itsellinen, s. 11.8.1854 Alajärven Luoma-aholla, k. 4.3.1893 Amerikassa

     Anna Leena, s. 3.6.1858 Alajärven Koskenvarrella Syrjäsen torppa

     Juha Erkki, talollinen, torppari, s. 21.12.1861 Alajärven Koskenvarrella Syrjäsen torppa, k. 5.3.1927 Alajärven Kurejoella Anttisaaren talo Ylitalo

     Aleksi, s. 28.8.1865 Alajärven Koskenvarrella Koskelassa, Syrjäsen torppa, k. 7.5.1868 Kangasniemi

Taulu 3   (taulusta 4)

3.  Heikki Eliaanpoika Rokala e. Myllykangas, torppari Rokalassa, s. 22.4.1798 Alajärven Kurejoella Myllykangas, k. 26.3.1868 Alajärven Kurejoella Rokala, kuolinsyy tuntematon sairaus.

Meni Anttilan taloon vävyksi ja sai asuttavakseen Rokalan torpan. Heikki kuoli tuntemattomaan sairauteen kolmen viikon kuluttua lavantautiin kuolleen vaimonsa jälkeen.

Vanhemmat taulusta 4 Elias Yrjönpoika Myllykangas e. Kuvasmäki, uudisasukas, talollinen Myllykankaalla n:o 18, s. 1760 Petäjävedellä, k. 7.12.1848 Alajärven Kurejoella Myllykangas ja Stiina Ristontytär Sihtala, s. 17.1.1759 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, k. 13.1.1826 Alajärven Kurejoella Myllykangas.

1. puoliso: Vihitty 13.4.1819 Alajärvellä Leena Matintytär Rokala, Taulusta 2, s. 24.7.1799 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, k. 21.11.1845 Alajärven Kurejoella Anttila.

Vanhemmat taulusta 16 Matti Tuomaanpoika Rokala e. Sihtala, renki, vävy, talollinen Rokalassa n:o 6, s. 24.6.1758 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, k. 1837 Alajärvellä ja Saara Erkintytär Pynttäri e. Iiro, s. 11.4.1763 Alajärven Möksyssä Iiruu, k. 13.3.1829 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo Rokala, kuolinsyy pistos.

     Lapset:

     Maria, s. 19.3.1820 Alajärven Kurejoella Antila

     Jaakko, s. 8.7.1821 Alajärven Kurejoella Antila

     Elias, s. 1.9.1825 Alajärvellä. Tauluun 2.

     Heikki, renki, talollinen, s. 11.1.1828 Alajärven Kurejoella Rokala, k. 19.11.1905 Alajärven Kurejoella

     Erkki, torppari Luoma-ahon torpassa Kurejoella, s. 10.12.1830 Soinissa

     Juho, s. 16.5.1836 Alajärven Kurejoella Anttila, k. 13.6.1892 Alajärven Kuejoella Alanen

     Susanna, s. 17.9.1838 Alajärven Kurejoella Antila

2. puoliso: Vihitty 6.9.1846 Lappajärvellä Maria Jaakontytär Ammesmäki, torpparin vaimo, s. 18.5.1814 Lappajärven Ammesmäellä, k. 4.3.1868 Alajärven Kurejoella Rokala.

Vanhemmat Jaakko Juhonpoika Ammesmäki, s. 10.6.1789 Lappajärven Itäkylässä, k. 3.11.1826 Lappajärvellä ja Kaisa Juhontytär Ollila, s. 14.3.1789 Lappajärven Ollilassa, k. 20.8.1856 Lappajärven Itäkylässä Ammesmäki.

     Lapset:

     Matti, vävy Anttisaaressa, sitten Mäenpäässä isäntänä, s. 21.8.1848 Alajärven Kurejoella Anttila, k. 20.5.1916 Alajärven Kurejoella Mäenpää

     Antti Kustaa, torppari Mäenpään talon Raivion torpassa, s. 22.5.1851 Alajärven Kurejoella Rokala, k.  Amerikassa

Taulu 4

4.  Elias Yrjönpoika Myllykangas e. Kuvasmäki, uudisasukas, talollinen Myllykankaalla n:o 18, s. 1760 Petäjävedellä, k. 7.12.1848 Alajärven Kurejoella Myllykangas.

1. puoliso: Stiina Ristontytär Sihtala, Taulusta 3, s. 17.1.1759 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, k. 13.1.1826 Alajärven Kurejoella Myllykangas.

Vanhemmat taulusta 5 Risto Juhanpoika Kiilunen, vävy Sihtalassa, s. 1714 Lappajärven Kauhajärvellä, k. 3.2.1785 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo ja Liisa Simontytär Sihtala, s. 1720 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, k. 2.3.1783 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo.

     Lapset:

     Kustaa, torppari Myllykankaalla, s. 14.6.1783 Alajärven Kurejoella Myllykangas, k. 24.2.1849 Alajärvellä

     Antti, torppari/Myllykangas, s. 1.12.1785 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, k. 16.4.1868 Alajärven Kurejoella Myllykangas

     Abraham, talollinen, s. 9.12.1793 Alajärven Kurejoella Myllykangas, k. 16.12.1849 Alajärven Kurejoella Myllykangas

     Susanna, s. 14.4.1796 Alajärvellä, k. 10.6.1882 Alajärven Karhulassa

     Heikki, s. 22.4.1798 Alajärven Kurejoella Myllykangas. Tauluun 3.

     Jaakko, talollinen, s. 18.9.1799 Alajärven Myllykankaalla

2. puoliso: Vihitty 1827 Susanna Erkintytär Kuvasmäki e. Hirvilä, s. 1.12.1765.

Taulu 5   (taulusta 6)

5.  Risto Juhanpoika Kiilunen, vävy Sihtalassa, s. 1714 Lappajärven Kauhajärvellä, k. 3.2.1785 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo.

Vanhemmat taulusta 6 Juha Tuomaanpoika Kiilunen, s. 9.4.1682 Lappajärven Kauhajärvellä, k. 19.1.1766 Lappajärven Kauhajärvellä ja Saara Ristontytär Hyytinen, s. 15.7.1687 Lappajärvellä, k. 8.10.1766 Lappajärven Kauhajärvellä.

Puoliso: Vihitty 6.11.1743 Lappajärvellä Liisa Simontytär Sihtala, Taulusta 4, s. 1720 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, k. 2.3.1783 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo.

Vanhemmat taulusta 12 Simo Heikinpoika Sihtala, talollinen, s. 26.9.1698 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, k. 20.8.1767 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, kuolinsyy kaatumatauti ja Maria Laurintytär.

     Lapset:

     Kustaa, talollinen, s. 29.7.1745 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo/Anttilan talossa, k. 9.12.1787 Alajärven Kurejoella, kuolinsyy kuihtuminen

     Stiina, s. 17.1.1759 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo. Tauluun 4.

     Tuomas, s. 20.12.1759 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, k. 7.9.1788 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, kuolinsyy pistos

Taulu 6   (taulusta 7)

6.  Juha Tuomaanpoika Kiilunen, s. 9.4.1682 Lappajärven Kauhajärvellä, k. 19.1.1766 Lappajärven Kauhajärvellä.

Vanhemmat taulusta 7 Tuomas Erkinpoika Kiilunen, s. 1655 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen, k. 18.4.1697 Lappajärvellä ja Malin Juhontytär Koukkari, s. 1657 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari, k. 1742 Lappajärven Kiilusessa.

Puoliso: Vihitty 26.12.1703 Vimpeli Saara Ristontytär Hyytinen, Taulusta 5, s. 15.7.1687 Lappajärvellä, k. 8.10.1766 Lappajärven Kauhajärvellä.

Vanhemmat taulusta 10 Risto Olavinpoika Hyytinen, vävy, lukkari, s. 1.5.1664 Lappajärven Hyytisessä, k. 25.4.1735 Lappajärven Kauhajärvellä ja Riitta Antintytär, s. 1662, k. 20.8.1693 Lappajärvellä.

     Lapset:

     Riitta, s. 1.10.1704 Lappajärven Kauhajärvellä, k. 12.10.1785 Alajärven Kurejoella Hörin talo

     Eeva, s. 24.12.1706 Lappajärven Kiilusessa

     Erkki, s. 21.1.1708 Lappajärven Kauhajärvellä, k. 17.3.1796 Lappajärven Kiilusessa, kuolinsyy vanhuus

     Abraham, s. 6.11.1710 Lappajärven Kiilusessa

     Paavo, s. 21.1.1712 Lappajärvellä, k. 17.9.1786 Lappajärvellä, kuolinsyy ripuli

     Risto, s. 1714 Lappajärven Kauhajärvellä. Tauluun 5.

     Susanna, emäntä, s. 24.6.1718 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen, k. 25.4.1798 Alajärven Menkijärvellä Orava

     Maria, s. 15.3.1723 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen, k. 8.1.1727 Kiilusessa

     Kustaa, talollinen, s. 20.3.1726 Lappajärven Kiilusessa, k. välillä 1792-1803 Kuortaneella

     Juho, s. 31.5.1728 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen, k. 21.8.1728 Kiilusessa

     Marketta, s. 24.6.1730 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen, k. 7.7.1730 Kiilusessa

     Liisa, s. 14.10.1731 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen, k. 1754 Lappajärven Pietilässä

Taulu 7   (taulusta 8)

7.  Tuomas Erkinpoika Kiilunen, s. 1655 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen, k. 18.4.1697 Lappajärvellä.

Lappalainen eli Kiilunen perustettiin 1562. Sen ensimmäiset isännät olivat:

                                                     Olli Hannunpoika Lappalainen                   1562-1572

                                                     Talo autiona                                                  1572-1577 

                                                     Maunu Antinpoika Kiilunen                         1577-1579

                                                     Edell veli Paavo Antinpoika                        1579-1598

                                                     Poika Antti Paavonpoika Kiilunen              1598-1617

                                                     Reko Antinpoika Kiilunen                            1617-1641 

                                                     Erkki Rekonpoika Kiilunen                          1641-1676.

Vanhemmat taulusta 8 Erkki Grelsinpoika Kiilunen, s. 1617 Lappajärven Kauhajärvellä, k. 27.1.1681 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen ja Brita Paavontytär Pokela, s. 1617 Lappajärven Kärnässä, k. 21.3.1697 Lappajärven Harjussa.

Puoliso: Vihitty 4.12.1676 Lappajärvellä Malin Juhontytär Koukkari, Taulusta 6, s. 1657 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari, k. 1742 Lappajärven Kiilusessa.

Vanhemmat taulusta 9 Juho Pietarinpoika Koukkari, talollinen, s. 1607 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari, k. 5.4.1697 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari ja Brita Tapanintytär, s. 1607, k. 18.9.1681 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari.

     Lapset:

     Kerttu, s. 1677 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen, k. 1677 Kiilusessa

     Sofia, s. 26.5.1678 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen, k. 1750 Esse Jofs

     Abraham, s. 11.3.1679 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen, k. 1697

     Erkki, s. 1681 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen, k. 1681 Kiilusessa

     Juha, s. 9.4.1682 Lappajärven Kauhajärvellä. Tauluun 6.

     Heikki, s. 20.1.1684 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen, k. 1692 Kiilusessa

     Jooseppi, bonde, s. 29.3.1685 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen, k. 3.5.1760 Överesse, kuolinsyy ålderdom

     Kustaa, uudisasukas, s. 10.11.1686 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen, k. 23.7.1762 Lappajärven Kauhajärvellä

     Liisa, s. 16.9.1688 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen, k. 18.3.1753 Vimpelin Sääksjärvellä

     Taavetti, s. 1690 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen

     Jaakko, s. 1691 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen

     Maria, s. 25.3.1693 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen, k. 3.5.1697 Lappajärven Kauhajärvellä

     Susanna, s. 31.3.1695 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen

Taulu 8

8.  Erkki Grelsinpoika Kiilunen, s. 1617 Lappajärven Kauhajärvellä, k. 27.1.1681 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen.

Vanhemmat Grels Antinpoika Kiilunen, s. 1587, k. 21.1.1674 Lappajärvellä ja Riitta Paulintytär, k. 5.6.1697 Lappajärvellä.

1. puoliso: Brita Paavontytär Pokela, Taulusta 7, s. 1617 Lappajärven Kärnässä, k. 21.3.1697 Lappajärven Harjussa.

-----Voi olla väärä Puoliso.

Vanhemmat Paavo Paavonpoika Pokela, talollinen, k. 1671 ja Puoliso.

     Lapset:

     Helga, s. 1644 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen, k. 15.5.1724 Lappajärvellä

     Valpuri, s. 1649 Lappajärven Kauhajärvellä, k. 1691 Lappajärvellä

     Riitta, s. Lappajärven Kauhajärvellä

     Juho, s. noin 1650 Lappajärven Kauhajärvellä

     Abraham, s. 1654 Lappajärven Kauhajärvellä, k. 18.3.1714 Alajärven Menkijärvellä, kuolinsyy ryssät polttivat

     Tuomas, s. 1655 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen. Tauluun 7.

     Susanna, s. noin 1661 Lappajärven Kauhajärvellä Kiilunen

     Liisa, s. 17.9.1664 Lappajärven Kauhajärvellä

2. avopuoliso: Riitta Pietarintytär Kiilunen e. Saukkonen, Tuomas Kärnän piika, s. noin 1640.

     Lapset:

     Juho, s. 16.6.1682

Taulu 9

8.  Juho Pietarinpoika Koukkari, talollinen, s. 1607 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari, k. 5.4.1697 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari.

Kouckarin tila perustettiin 1562. Sen ensimmäiset isännät olivat:

               Pietari Antinpoika                           1562-1579

               Erkki Pietarinpoika                         1579-1601

               Mikko Antinpoika                            1601-1604

               Talo autiona                                    1604-1613

               Pietari Paavonpoika                      1613-1641

               Juho Pietarinpoika                         1641-.

Vanhemmat Pietari Paavonpoika Koukkari (Kauhajärvi), s. 1587 ja Puoliso, s. noin 1587.

Puoliso: Brita Tapanintytär, Taulusta 7, s. 1607, k. 18.9.1681 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari.

     Lapset:

     Heikki, s. 1646 Lappajärven Kauhajärvellä. Tauluun 50.

     Paavo, s. noin 1646 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari, k. 11.4.1697 Lappajärven Kauhajärvellä

     Knuutti, talollinen, s. 1649 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari, k. 31.7.1731 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari

     Liisa, s. Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari, k. 1680 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari

     Marketta, s. 1653 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari, k. 26.5.1697 Alajärven Kurejoella Sissala

     Malin, s. 1657 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari. Tauluun 7.

Taulu 10   (taulusta 11)

7.  Risto Olavinpoika Hyytinen, vävy, lukkari, s. 1.5.1664 Lappajärven Hyytisessä, k. 25.4.1735 Lappajärven Kauhajärvellä.

Vanhemmat taulusta 11 Olavi Simonpoika Hyytinen, talollinen, lukkari, s. 1620 Lappajärvellä, k. 1679 Lappajärvellä ja Marketta Markuksentytär, s. 1635, k. 22.7.1693 Lappajärvellä.

1. puoliso: Riitta Antintytär, Taulusta 6, s. 1662, k. 20.8.1693 Lappajärvellä.

     Lapset:

     Maria, s. 14.3.1686 Lappajärven Lukkarilassa, k. 1.12.1686 Lappajärvellä

     Saara, s. 15.7.1687 Lappajärvellä. Tauluun 6.

     Matti, s. 10.2.1689 Lappajärven Lukkarilassa

     Abraham, s. 2.11.1690 Lappajärven Lukkarilassa, k. 30.5.1697 Lukkarilassa

     Antti, s. 23.10.1692 Lappajärven Lukkarilassa, k. 1693 Lukkarilassa

2. puoliso: Vihitty 2.9.1694 Lappajärvellä Malin Eskilintytär Pokelainen, s. 1650 Vimpelin Pokelassa, k. 14.9.1730.

Vanhemmat Eskil Yrjönpoika Pokelainen, s. noin 1620 Vimpelin Pokelassa, k. 12.10.1693 Vimpelissä, kuolinsyy tapaturma. ja Anna Laurintytär Björknäs, s. 1617 Vimpelissä, k. 30.5.1697 Vimpelissä.

Taulu 11

8.  Olavi Simonpoika Hyytinen, talollinen, lukkari, s. 1620 Lappajärvellä, k. 1679 Lappajärvellä.

Savolainen eli Hyytinen on perustettu 1546 mennessä. Ensimmäiset isännät:

                                Lauri Ollinpoika Savolainen          isäntänä     1546-1573

                                Lauri Pekanpoika Leppänen                             1573-1580

                               Talo autiona                                                         1580-1583                         

                               Olli Hyytiäinen eli Hyytinen           isäntänä       1583-1613

                               Poika Esko Ollinpoika Hyytinen                         1613-1623 

                               poika Simo Eskonpoika Hyytinen                      1623-.

Vanhemmat Simo Olavinpoika Hyytinen, s. 1591 Lappajärvellä, k. 10.5.1668 Lappajärvellä ja Kaisa Laurintytär, s. noin 1600, k. 1677 Lappajärvellä.

1. puoliso: Puoliso Hyytinen,.

     Lapset:

     Riitta, s. 1647 Lappajärven Hyytisessä, k. 24.7.1687

     Liisa, s. noin 1650 Lappajärvellä, k. 25.3.1716 Evijärven Kniivilässä

2. puoliso: Vihitty Lappajärvellä Marketta Markuksentytär, Taulusta 10, s. 1635, k. 22.7.1693 Lappajärvellä.

Kuolinaika saattaa olla virheellinen.

     Lapset:

     Heikki, s. 1656 Lappajärven Hyytisessä, k. 17.3.1716 Lappajärvellä

     Erkki, s. 1660 Lappajärven Hyytisessä, k. 1694 Lappajärven Hyytisessä

     Risto, s. 1.5.1664 Lappajärven Hyytisessä. Tauluun 10.

     Kaarina, s. 1665 Lappajärven Hyytisessä, k. 1689 Lappajärven Hyytisessä, kuolinsyy lapsivuode

     Marketta, s. 1666 Lappajärven Hyytisessä

     Olavi, s. 1671 Lappajärvellä

     Simo, vävy Timosessa, s. 16.7.1671 Lappajärven Hyytisessä, k. 17.1.1721 Lappajärvellä

Taulu 12   (taulusta 13)

6.  Simo Heikinpoika Sihtala, talollinen, s. 26.9.1698 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, k. 20.8.1767 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, kuolinsyy kaatumatauti.

Tämä avioliitto oli Simo Heikinpojan toinen. Ensimmäiseen avioliittoon hänet vihittiin 4.10.1719 Maria Laurintytär Pellisen (s. 30.6.1694) kanssa. Avioliitosta syntyi ainakin 7 tytärtä. Kolmanteen avioliittoon Simo heikinpoika vihittiin 8.4.1745 Liisa Matintytär Saukkosen (s. 3.11.1701) kanssa tämän toiseen avioliittoon. Kolmas avioliitto oli ilmeisesti lapseton.

Vanhemmat taulusta 13 Heikki Tuomaanpoika Sihtala, s. 1664 Alajärven Kurejoella, k. 17.4.1722 Alajärvellä ja Elisabet Simontytär Finnilä, s. 22.11.1668 Lappajärvellä, k. 20.4.1735 Alajärven Kurejoella.

1. puoliso: Vihitty 27.8.1731 Lappajärvellä Maria Laurintytär, Taulusta 5,.

     Lapset:

     Liisa, s. 1720 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo. Tauluun 5.

     Maria, s. 6.7.1723 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo

2. puoliso: Vihitty 27.8.1731 Lappajärvellä Liisa Matintytär Pietilä, emäntä, s. 24.8.1699 Evijärvellä Kivijärven kylässä Pietilän talo, k. 24.7.1744 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo.

Vanhemmat Matti Matinpoika Pietilä, talollinen, s. 27.9.1674 Soinin Kuninkaanjoella Keisari, k. 1740 Evijärven Kivijärvellä Pietilä ja Maria Erkintytär Höck, emäntä Pietilässä, s. 23.2.1679 Alajärven Kurejoella Höckin talo, k. 24.1.1745 Evijärvellä Pietilän talo.

     Lapset:

     Marja, piika, s. 27.5.1732 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, k. 5.1.1781 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo

     Saara, s. 6.6.1734 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, k. 20.8.1739 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo

     Valpuri, emäntä, s. 15.4.1737 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, k. 5.8.1800 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, kuolinsyy kaatumatauti

     Susanna, s. 4.2.1740 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, k. 26.3.1769 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo

3. puoliso: Liisa Matintytär Saukkonen, s. 3.11.1701 Alajärven Kurejoella Saukon talo.

Taulu 13   (taulusta 14)

7.  Heikki Tuomaanpoika Sihtala, s. 1664 Alajärven Kurejoella, k. 17.4.1722 Alajärvellä.

Vanhemmat taulusta 14 Tuomas Antinpoika Sihtala, s. 1623 Alajärven Kurejoella Sihtala, k. 21.5.1697 Alajärvellä ja Dordi Erkintytär, s. 1623, k. 20.7.1675 Alajärvellä.

Puoliso: Vihitty 24.6.1695 Lappajärvellä Elisabet Simontytär Finnilä, Taulusta 12, s. 22.11.1668 Lappajärvellä, k. 20.4.1735 Alajärven Kurejoella.

Vanhemmat taulusta 15 Simo Aabrahaminpoika Finnilä, s. 1643 Lappajärven Finnlässä, k. 30.5.1697 Lappajärven Finnilässä ja Kristiina Simontytär Kärnä, talollinen, s. 1647 Lappajärven Kärnässä, k. 30.5.1697 Lappajärvellä.

     Lapset:

     Simo, s. 26.9.1698 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo. Tauluun 12.

Taulu 14

8.  Tuomas Antinpoika Sihtala, s. 1623 Alajärven Kurejoella Sihtala, k. 21.5.1697 Alajärvellä.

Vanhemmat Antti Martinpoika Sihtala, talollinen, s. 1600 Alajärven Kurejoella Sihtala, k. 1640 Alajärven Kurejoella Sihtala ja Helga, s. 1600, k. 1.2.1668 Alajärven Kurejoella Sihtala.

1. puoliso: Dordi Erkintytär, Taulusta 13, s. 1623, k. 20.7.1675 Alajärvellä.

     Lapset:

     Maria, emäntä, s. 1658 Alajärven Kurejoella, k. 18.6.1727 Alajärven Kurejoella

     Heikki, s. 1664 Alajärven Kurejoella. Tauluun 13.

     Liisa, s. 6.1.1668 Alajärven Kurejoella, k. 5.5.1740 Lappajärvellä

     Tapani, s. 25.12.1671 Alajärven Kurejoella Sihtala, k. 22.2.1748 Alajärvellä

     Matti, s. 1674 Alajärven Kurejoella Sihtala, k. 1675 Alajärvellä

2. puoliso: Valpuri Tuomaantytär Sihtala, s. 1641, k. 4.7.1697 Alajärvellä, kuolinsyy brennsoot.

     Lapset:

     Valpuri, s. 1665 Alajärven Kurejoella Sihtala

Taulu 15

8.  Simo Aabrahaminpoika Finnilä, s. 1643 Lappajärven Finnlässä, k. 30.5.1697 Lappajärven Finnilässä.

Vanhemmat Abraham Matinpoika Finnilä, s. 1616 Lappajärven Finnlässä, k. 29.11.1696 Lappajärven Finnilässä ja Dordi Eskilintytär, s. 1616, k. 1687 Lappajärven Finnilässä.

Puoliso: Vihitty 1667 Kristiina Simontytär Kärnä, Taulusta 13, talollinen, s. 1647 Lappajärven Kärnässä, k. 30.5.1697 Lappajärvellä.

Vanhemmat Simo Olavinpoika Kärnä, isäntä, s. 1599 Lappajärvellä, k.  Lappajärvellä ja Marketta Klemetintytär Kärnä, s. 1605, k. 6.10.1695 Lappajärven Kärnässä.

     Lapset:

     Elisabet, s. 22.11.1668 Lappajärvellä. Tauluun 13.

     Sigfrid, s. ennen 1674 Lappajärvellä

     Marketta, s. 29.1.1681 Lappajärvellä

Taulu 16

4.  Matti Tuomaanpoika Rokala e. Sihtala, renki, vävy, talollinen Rokalassa n:o 6, s. 24.6.1758 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, k. 1837 Alajärvellä.

Puoliso: Vihitty 30.8.1789 Alajärvellä Saara Erkintytär Pynttäri e. Iiro, Taulusta 3, s. 11.4.1763 Alajärven Möksyssä Iiruu, k. 13.3.1829 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo Rokala, kuolinsyy pistos.

Vanhemmat taulusta 17 Erkki Matinpoika Kuckoin/Coluin e. Iiro, talollinen, s. 5.3.1724 Alajärven Möksyssä Iiro, k. 16.1.1798 Alajärven Möksyssä Iiro ja Liisa Erkintytär Strang, emäntä, s. 1729 Vimpelissä, k. 18.6.1795 Alajärvellä.

     Lapset:

     Maria, itsellinen, s. 12.1.1797 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, k. 13.5.1857 Alajärven Kurejoella Antilan talo

     Leena, s. 24.7.1799 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo. Tauluun 3.

     Matti, torppari Anttilassa, s. 1806 Alajärvellä, k. 25.12.1859 Alajärven Kurejoella Anttila

Taulu 17   (taulusta 18)

5.  Erkki Matinpoika Kuckoin/Coluin e. Iiro, talollinen, s. 5.3.1724 Alajärven Möksyssä Iiro, k. 16.1.1798 Alajärven Möksyssä Iiro.

Vanhemmat taulusta 18 Matti Heikinpoika Iiro e. Kukko, s. 1690 Ähtärin Kukossa, k. 20.12.1770 Alajärven Iiruulla, kuolinsyy keuhkotauti ja Marketta Sipintytär Skomakare, s. 8.4.1699 Alajärvellä Lill-Pynttärissä, k. 18.3.1768 Soinin Iiruulla Kuckoin talo.

Puoliso: Vihitty 4.12.1748 Vimpeli Liisa Erkintytär Strang, Taulusta 16, emäntä, s. 1729 Vimpelissä, k. 18.6.1795 Alajärvellä.

Vanhemmat taulusta 21 Erkki Olavinpoika Strang, talollinen, s. 18.5.1705 Vimpelin Lillstrangissa, k. 14.1.1753 Vimpelin Lillstrangissa, kuolinsyy pistos. ja Marketta Yrjöntytär Kniivilä, emäntä, s. 29.5.1699 Evijärvellä, k. 19.1.1781 Vimpelissä, kuolinsyy halvaus.

     Lapset:

     Matti, s. 19.9.1749 Alajärven Möksyssä Iiro, k. 1807 Alajärven Möksyssä Iiruu

     Maria, emäntä Kyrönlahdessa, s. 6.2.1750 Alajärven Möksyssä Iiro, k. 1.7.1821 Alajärven Kyrönlahdessa, kuolinsyy hengenahdistus

     Erkki, uudisasukas Storbackassa, s. 14.4.1753 Alajärven Möksyssä Iiro, k. 25.4.1818 Alajärven Storbackassa, kuolinsyy keuhkotauti

     Liisa, miniä  Honkaniemessä, s. 14.12.1754 Alajärven Möksyssä Iiruu, k. 9.5.1812 Alajärven Honkaniemessä

     Marketta, s. 8.10.1756 Alajärven Möksyssä Iiro, k. 17.6.1757 Alajärven Möksyssä Iiruu

     Juho, s. 11.9.1758 Alajärven Möksyssä Iiro, k. 5.5.1823 Alajärven Möksyssä Iiruu, kuolinsyy pistos.

     Reeta, s. 4.2.1761 Alajärven Möksyssä Iiruu, k. 11.11.1815 Alajärvellä

     Jaakko, s. 17.8.1762 Alajärven Möksyssä Iiruu, k. 16.12.1762 Alajärven Möksyssä Iiruu

     Saara, s. 11.4.1763 Alajärven Möksyssä Iiruu. Tauluun 16.

     Anna, emäntä, s. 10.2.1765 Alajärven Möksyssä Iiruu, k. 17.2.1842 Alajärvellä Paalijärvi Honkaniemi

     Susanna, emäntä Joensuussa, s. 14.3.1767 Alajärven Möksyssä Iiruu, k. 4.3.1798 Alajärven Joensuuahossa, kuolinsyy lapsen synnytys

     Valpuri, s. 9.5.1769 Alajärven Möksyssä, k. 25.6.1856 Alajärven Paalijärvellä

Taulu 18

6.  Matti Heikinpoika Iiro e. Kukko, s. 1690 Ähtärin Kukossa, k. 20.12.1770 Alajärven Iiruulla, kuolinsyy keuhkotauti.

Puoliso: Vihitty 17.7.1719 Lappajärvellä Marketta Sipintytär Skomakare, Taulusta 17, s. 8.4.1699 Alajärvellä Lill-Pynttärissä, k. 18.3.1768 Soinin Iiruulla Kuckoin talo.

Vanhemmat taulusta 19 Sigfrid Knuutinpoika Skomakare, isäntä, s. 1664 Alajärvellä, k. 5.4.1724 Alajärvellä ja Liisa Mikontytär Lantela, emäntä, s. 1658, k. 1.2.1725 Alajärvellä.

     Lapset:

     Heikki, s. 3.1.1721 Alajärvellä

     Erkki, s. 5.3.1724 Alajärven Möksyssä Iiro. Tauluun 17.

     Taneli, s. 27.3.1725 Alajärvellä Iiruulla

     Matti, s. 21.9.1726 Alajärvellä Iiruulla, k. 10.11.1806 Vimpelissä

     Maria, emäntä, s. 14.1.1729 Alajärven Iiruulla, k. 2.12.1805 Alajärven Kolasessa, kuolinsyy vanhuus

     Reeta, emäntä, s. 27.9.1730 Alajärven Möksyssä Iiro, k. 18.7.1802 Alajärvellä Käpyahossa, kuolinsyy turvotus

     Liisa, s. 1.10.1733 Alajärven Iiruulla

     Juha, vävy Sihtalassa, s. 2.4.1735 Alajärvellä Iiruulla, k. 24.4.1808 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo, kuolinsyy pistos

     Jaakko, s. 18.2.1737 Alajärven Möksyssä Iiro, k. 12.9.1818 Alajärven Kurejoella Sihtalan talo Kivipelto

     Taneli, s. 24.2.1738 Alajärvellä Iiruulla

     Antti, s. 5.8.1741 Alajärven Iiruulla, k. 20.7.1762 Alajärvellä

Taulu 19

7.  Sigfrid Knuutinpoika Skomakare, isäntä, s. 1664 Alajärvellä, k. 5.4.1724 Alajärvellä.

1. puoliso: Vihitty 1685 Alajärvellä Marketta Simontytär Laukkonen, s. 1663 Lehtimäen Laukkosessa, k. 21.6.1696 Alajärvellä, kuolinsyy murhattu.

Marketan ensimmäisen aviomiehen sisaren mies Antti Antinpoika Paajanen Saarijärveltä murhasi Marketta Simontyttären yöllä sänkyynsä ja smalla murhasi suutarin 10-vuotiaan pojan Siffer Sigfridinpojan. Samainen Antti varasti Lappajärven kappelista 280 kuparitaaleria matkatessaan rannikolle ja paluumatkalla tappoi edellä mainitut henkilöt kivellä ja laudankappaleella. (Lappajärven kuolleitten luettelo).

.

Vanhemmat Simo Erkinpoika Laukkonen, s. 1617 Lehtimäellä, k. 14.3.1697 Lehtimäellä ja Marketta Knuutintytär, s. 1617, k. 3.10.1697 Lehtimäellä.

     Lapset:

     Sigfrid, s. 1686 Alajärvellä, k. 21.6.1696 Alajärvellä, kuolinsyy murhattu

     Taavetti, s. 1689 Alajärvellä

     Susanna, s. 27.1.1693 Alajärvellä

2. puoliso: Vihitty 3.10.1697 Alajärvellä Liisa Mikontytär Lantela, Taulusta 18, emäntä, s. 1658, k. 1.2.1725 Alajärvellä.

Vanhemmat taulusta 20 Mikko Mikonpoika Lantela, s. noin 1635 Lappajärvellä, k. 1676 Lappajärvellä ja Marketta Paavontytär, s. noin 1635.

     Lapset:

     Marketta, s. 8.4.1699 Alajärvellä Lill-Pynttärissä. Tauluun 18.

     Maria, talon emäntä, s. 2.6.1700 Alajärven Lill-Pynttärissä

     Liisa, s. 31.3.1702 Alajärvellä, k. 6.8.1710 Alajärvellä

     Saara, s. 7.7.1704 Alajärvellä, k. 26.7.1704 Alajärvellä

Taulu 20

8.  Mikko Mikonpoika Lantela, s. noin 1635 Lappajärvellä, k. 1676 Lappajärvellä.

Vanhemmat Mikko Juhonpoika Lanne-Lantela, s. noin 1615 ja Valpuri, s. noin 1615, k. 1675 Lappajärvellä.

Puoliso: Marketta Paavontytär, Taulusta 19, s. noin 1635.

     Lapset:

     Samuel, sotilas, s. 1656 Lappajärven Lantelassa, k. 1731

     Liisa, s. 1658. Tauluun 19.

     Maria, s. 1658 Lappajärven Lantelassa

     Kaarina, s. 1665 Lappajärven Lantelassa, k. 15.3.1752 Lappajärvellä

     Matti, s. 1666 Lappajärven Lantelassa, k. 2.2.1715 Lappajärvellä, kuolinsyy vihollinen tappoi.

Taulu 21   (taulusta 22)

6.  Erkki Olavinpoika Strang, talollinen, s. 18.5.1705 Vimpelin Lillstrangissa, k. 14.1.1753 Vimpelin Lillstrangissa, kuolinsyy pistos.

Vanhemmat taulusta 22 Olavi Antinpoika Strang, kirkkoväärti, vävy, s. 4.7.1680 Vimpelin Strangissa, k. 5.4.1716 Vimpelin Lillstrangissa ja Beata Mattsdotter Lillstrang, emäntä, s. 18.12.1678 Vimpelin Lillstrangissa, k. 5.4.1716 Vimpelin Lillstrangissa.

Puoliso: Vihitty 26.12.1722 Evijärvi Marketta Yrjöntytär Kniivilä, Taulusta 17, emäntä, s. 29.5.1699 Evijärvellä, k. 19.1.1781 Vimpelissä, kuolinsyy halvaus.

Vanhemmat taulusta 25 Yrjö Antinpoika Norrkniivilä, s. 5.5.1667 Evijärvellä, k. 27.12.1752 Evijärvellä ja Marketta Erkintytär Lilltarvonen, s. 15.5.1664 Lappajärvellä, k. 14.2.1749 Evijärvellä.

     Lapset:

     Maria, s. 20.5.1724 Vimpelin Strang5ssa

     Olavi, talollinen, s. 23.7.1725 Vimpelin Strangissa, k. 1798 Vimpelin Strangissa, kuolinsyy sappikivet/munuaiskivet

     Saara, s. 22.7.1727 Vimpelin Strang5ssa, k. 27.4.1728 Vimpelissä

     Liisa, s. 1729 Vimpelissä. Tauluun 17.

     Anna, s. 2.10.1730 Vimpelissä, k. 1.7.1813 Vimpelissä

     Markus, s. 13.3.1732 Vimpelin Lillstrangissa, k. 21.3.1732 Vimpelissä

     Johannes, s. 13.3.1732 Vimpelin Lillstrangissa, k. 1.4.1732 Vimpelissä

     Saara, s. 19.6.1733 Vimpelin Lillstrangissa, k. 6.7.1807 Vimpelissä, kuolinsyy vuoteenomana 30 vuotta

     Marketta, s. 23.5.1735 Vimpelin Lillstrangissa, k. 13.10.1741 Vimpelissä

     Johannes, s. 8.12.1736 Vimpelin Lillstrangissa, k. 3.10.1741 Vimpelissä

     Susanna, s. 16.1.1738 Vimpelin Lillstrangissa, k. 26.1.1738 Vimpelissä

     Valpuri, s. 13.4.1739 Vimpelin Lillstrangissa, k. 24.7.1739 Vimpelissä

     Matti, s. 29.8.1740 Vimpelin Lillstrangissa

     Marketta, s. 27.3.1744 Vimpelin Lillstrangissa, k. 16.4.1744 Vimpelissä

Taulu 22   (taulusta 23)

7.  Olavi Antinpoika Strang, kirkkoväärti, vävy, s. 4.7.1680 Vimpelin Strangissa, k. 5.4.1716 Vimpelin Lillstrangissa.

Vanhemmat taulusta 23 Antti Olavinpoika Strang, talollinen, s. 1657 Vimpelin Strangissa, k. 13.1.1730 Vimpelin Strangissa ja Valpuri Arvesintytär Strang, piika (Spangarissa), emäntä Strangissa, s. 1657, k. 22.4.1716 Vimpelin Strangissa.

Puoliso: Vihitty 7.1.1700 Vimpelissä Beata Mattsdotter Lillstrang, Taulusta 21, emäntä, s. 18.12.1678 Vimpelin Lillstrangissa, k. 5.4.1716 Vimpelin Lillstrangissa.

Vanhemmat taulusta 24 Matti Heikinpoika Lillstrang, talollinen, s. 1650 Vimpelin Lillstrangissa, k. 24.1.1697 Vimpelin Lillstrangissa ja Marketta Simontytär Heino, s. 1647 Lohtajalla ?, k. 22.10.1704 Vimpelin Lillstrangissa.

     Lapset:

     Simo, talollinen, s. 3.10.1700 Vimpelin Lillstrangissa, k. 22.3.1771 Vimpelin Lillstrangissa

     Antti, s. 1703 Vimpelin Lillstrangissa

     Erkki, s. 18.5.1705 Vimpelin Lillstrangissa. Tauluun 21.

     Liisa, s. 1707 Vimpelin Lillstrangissa, k. 1732

Taulu 23

8.  Antti Olavinpoika Strang, talollinen, s. 1657 Vimpelin Strangissa, k. 13.1.1730 Vimpelin Strangissa.

Vanhemmat Olavi Pietarinpoika Strang, talollinen, s. 1625 Vimpelin Strangissa, k. 28.10.1685 Vimpelin Strangissa, kuolinsyy päänsärky ja Marketta Laurintytär, emäntä, s. 1.1.1625, k. 25.12.1683 Vimpelin Strangissa.

1. puoliso: Vihitty 25.2.1680 Lappajärvellä Valpuri Arvesintytär Strang, Taulusta 22, piika (Spangarissa), emäntä Strangissa, s. 1657, k. 22.4.1716 Vimpelin Strangissa.

Kevättulva vuonna 1692 aiheutti suurta tuhoa Järviseudulla, etenkin Vimpelissä ja Alajärvellä. Näiden vahinkojen arvioimisen toimittivat syys-lokakuussa 1692 uskottuina miehinä nimismies Jakob Bäckman ja pitäjän lautamiehet. Pietarsaaren käräjillä helmikuussa 1693 nimismies Bäckman jätti oikeudelle luettelon näistä arvioinneista. Käräjäpöytäkirjan mukaan vahingot olivat seuraavat: Vindala: Olavi Spangar. Hänellä nimissään 1/3 eräästä jauhojalkamyllystä, joka patoarkkuineen, kivineen ja kaikkine sisusteineen on rikkoutunut ja huuhtoutunut pois, niin että juuri mitään ei ole jäljellä'. Tämä vahinko on arvioitu 36 taalariksi, mistä tähän kuluu 12 taalaria. Antti Olavinpoika Strangilla ja Martti Martinpoika Strangilla oli yhtäsuuret eli 1/3 osuudet edellä mainittuun myllyyn. Kun heiltä oli myöskin tuhoutunut muuta omaisuutta, arvioitiin Antti Olavinpojan vahingon olevan 29 taalaria 6 äyriä ja Martti Martinpojan vahingot 31 taalaria (Het sitte Strangeja).

     Lapset:

     Olavi, s. 4.7.1680 Vimpelin Strangissa. Tauluun 22.

     Juha, torppari, s. 16.6.1682 Vimpelin Strangissa, k. 5.6.1715 Vimpelin Strangissa

     Tuomas, s. 25.12.1684 Vimpelin Strangissa, k. 1.11.1762 Vimpelin Strangissa, kuolinsyy pistos.

     Liisa, s. 1684 Vimpelin Strangissa

     Kaarina, emäntä, s. 4.11.1691 Vimpelissä, k. 25.2.1758 Vimpelin Sääksjärvellä Södervik

     Valpuri, s. 15.4.1695 Vimpelin Strangissa, k. 2.3.1779 Larsmossa

     Marketta, emäntä, s. 21.1.1701 Vimpelin Strangissa, k. 8.4.1773 Vimpelin Lypsinmaassa

2. puoliso: Vihitty 20.1.1717 Lappajärvellä Liisa Erkintytär Strang e. Örn, s. 1649, k. 23.12.1736 Vimpelin Strangissa.

Taulu 24

8.  Matti Heikinpoika Lillstrang, talollinen, s. 1650 Vimpelin Lillstrangissa, k. 24.1.1697 Vimpelin Lillstrangissa.

Vanhemmat Heikki Martinpoika Strang, s. 1630 Vimpelissä, k. 29.7.1666 Vimpelissä.

Puoliso: Vihitty 12.5.1668 Lappajärvellä Marketta Simontytär Heino, Taulusta 22, s. 1647 Lohtajalla ?, k. 22.10.1704 Vimpelin Lillstrangissa.

     Lapset:

     Liisa, s. 11.2.1672 Vimpelin Lillstrangissa, k. 15.7.1722 Vetelin Tofferissa

     Heikki, s. 1673 Vimpelin Lillstrangissa, k. 18.2.1694 Vimpelissä

     Maria, s. 24.2.1677 Vimpelin Lillstrangissa, k. 22.3.1711 Alajärven Kurejoella

     Beata, s. 18.12.1678 Vimpelin Lillstrangissa. Tauluun 22.

     Kaarina, s. 24.11.1680 Vimpelin Lillstrangissa, k. 17.5.1743 Vimpelin Nygårdissa

     Matti, s. 3.9.1682 Vimpelin Lillstrangissa, k. 14.12.1735 Vimpelissä

     Erkki, talollinen, s. 25.5.1684 Vimpelin Lillstrangissa, k. 18.4.1753 Vimpelissä

     Juha, s. 1686 Vimpelin Lillstrangissa, k. 1686 Vimpelin Lillstrangissa

     Antti, talollinen, s. 28.11.1687 Vimpelin Nygårdissa, k. 6.4.1740 Vimpelin Nygårdissa

     Tuomas, s. 17.12.1689 Vimpelin Lillstrangissa, k. 12.7.1759 Vimpelin Lillstrangissa

Taulu 25   (taulusta 26)

7.  Yrjö Antinpoika Norrkniivilä, s. 5.5.1667 Evijärvellä, k. 27.12.1752 Evijärvellä.

Vanhemmat taulusta 26 Antti Matinpoika Kniivilä, talollinen, lautamies, s. 1636 Evijärvellä Kniivilän talo, k. 3.11.1721 Evijärvellä Kniivilän talo ja Dårdi Antintytär, s. 1636, k. 3.3.1678 Evijärven Kniivilässä.

Puoliso: Vihitty 1687 Marketta Erkintytär Lilltarvonen, Taulusta 21, s. 15.5.1664 Lappajärvellä, k. 14.2.1749 Evijärvellä.

Vanhemmat taulusta 27 Erkki Paavonpoika Lilltarvonen, s. 1614 Lappajärven Tarvosessa, k. 3.5.1694 Lappajärven Lilltarvosessa ja Marketta Simontytär Hyytinen, s. 1625 Lappajärven Hyytisessä, k. 10.2.1690 Lappajärven Lilltarvosessa.

     Lapset:

     Matti, s. 3.3.1689 Evijärvellä, k. 3.9.1756 Evijärvellä

     Maria, s. 1690 Evijärvellä, k. 1690 Evijärvellä

     Erkki, s. 13.2.1691 Evijärvellä, k. 31.8.1753 Evijärven Norrkniivilässä

     Antti, s. 1692 Evijärvellä, k. 1693 Evijärvellä

     Lauri, s. 22.3.1694 Evijärvellä

     Pauli, s. 19.1.1696 Evijärvellä, k. 16.5.1697 Evijärvellä

     Marketta, s. 29.5.1699 Evijärvellä. Tauluun 21.

     Jaakko, s. 26.7.1700 Evijärvellä, k. 3.12.1774 Evijärvellä Enaperällä Norrenan talo

     Kaarina, talon emäntä, s. 24.11.1701 Evijärvellä Kniivilän talo, k. 12.1.1742 Vimpelin Strangissa

     Heikki, s. 29.12.1704 Evijärven Kniivilässä, k. 20.1.1705 Evijärvellä

     Antti, s. 13.8.1706 Evijärvellä, k. 4.2.1707 Evijärvellä

     Liisa, s. 31.10.1707 Evijärven Kniivilässä

Taulu 26

8.  Antti Matinpoika Kniivilä, talollinen, lautamies, s. 1636 Evijärvellä Kniivilän talo, k. 3.11.1721 Evijärvellä Kniivilän talo.

Vanhemmat Matti Pietarinpoika Kniivilä, isäntänä Kniivilässä alk 1643, s. 1610 Evijärven Kniivilässä, k. 23.7.1671 Kniivilässä ja Brita Olavintytär, s. 1610, k. 3.3.1678 Evijärven Kniivilässä.

1. puoliso: Dårdi Antintytär, Taulusta 25, s. 1636, k. 3.3.1678 Evijärven Kniivilässä.

Kniiviilä perustettiin vuoteen 1548 mennessä. Ensimmäiset isännät:

                   Lauri Pietarinpoika                                   1548-1571

                  poika Hannu Laurinpoika                         1571-1599

                  poika Pietari Hannunpoika                      1599-1601

                  veli Antti Hannunpoika                              1601-1612

                  veli Olli Hannunpoika                                1612-1641

                  poika Antti Ollinpoika                               1641-1643

                  serkku Matti Pietarinpoika                       1643-.

     Lapset:

     Maria, s. 1656 Evijärven Kniivilässä

     Dordi, s. 1662 Evijärven Kniivilässä

     Matti, s. 1663 Evijärven Kniivilässä, k. 1679 Evijärven Kniivilässä

     Sofia, Karvalan isäntä 1723, s. 28.1.1664 Evijärven Kniivilässä, k. 7.6.1735 Lappajärven Karvalassa

     Yrjö, s. 5.5.1667 Evijärvellä. Tauluun 25.

     Anna, s. 11.12.1669 Evijärven Kniivilässä

     Marketta, s. 1671 Evijärven Kniivilässä, k. 1691 Lappfors Tarvonen

     Hannu, s. 31.3.1672 Evijärven Kniivilässä, k. 1672 Kniivilässä, kuolinsyy tukehtui sänkyyn.

     Erkki, s. 18.5.1673 Evijärven Kniivilässä, k. 1679 Kniivilässä

     Juha, s. 1675 Evijärvellä Kniivilän talo

     Valpuri, s. 11.2.1677 Evijärven Kniivilässä, k. 3.3.1678 Kniivilässä

2. puoliso: Kaarina Paavontytär Kniivilä e. Särkijärvi, s. 1640 Evijärvellä.

Vanhemmat Paavo Oterma-Särkijärvi, s. noin 1600, k. noin 1640 ja Puoliso.

Taulu 27

8.  Erkki Paavonpoika Lilltarvonen, s. 1614 Lappajärven Tarvosessa, k. 3.5.1694 Lappajärven Lilltarvosessa.

Vanhemmat Paavo Mikonpoika Tarvonen, talollinen, s. 1597 Lappajärvellä, k. 1665 Lappajärven Tarvosessa ja Anna Yrjöntytär, s. 1585, k. 1665 Lappajärven Tarvosessa.

Puoliso: Marketta Simontytär Hyytinen, Taulusta 25, s. 1625 Lappajärven Hyytisessä, k. 10.2.1690 Lappajärven Lilltarvosessa.

Vanhemmat Simo Olavinpoika Hyytinen, s. 1591 Lappajärvellä, k. 10.5.1668 Lappajärvellä ja Kaisa Laurintytär, s. noin 1600, k. 1677 Lappajärvellä.

     Lapset:

     Matti, s. 1650 Lappajärven Lilltarvosessa, k. 17.2.1690 Lappajärven Lilltarvosessa

     Antti, k. 1667 Lappajärven Stortarvosessa

     Anna, s. 1653 Lappajärvellä

     Paavo, talollinen, s. 29.12.1658 Lappajärven Lilltarvosessa, k. 21.3.1697 Lappajärven Lilltarvosessa

     Marketta, s. 15.5.1664 Lappajärvellä. Tauluun 25.

Taulu 28   (taulusta 29)

3.  Matti Kustaanpoika Viitasaari e. Juutlaukkonen, torppari Viitasaaressa n:o 22, s. 20.12.1797 Alajärven Kurejoella Juutlaukkonen, k. 27.11.1875 Alajärven Koskenvarrella Viitasaari.

Vanhemmat taulusta 29 Kustaa Juhonpoika Sikkilä Juutlaukkonen, s. 10.12.1769 Alajärven Kurejoella Sikkilä ja Liisa Antintytär Juutlaukkonen, s. 26.9.1767 Alajärven Kurejoella Juutlaukkonen, k. 19.5.1837 Alajärven Kurejoella Juutlaukkonen.

Puoliso: Liisa Joosepintytär, Taulusta 2, s. 1795 Töysässä, k. 26.3.1864 Alajärven Kurejoella Viitasaari.

Matti muutti vaimonsa kuoleman jälkeen perheineen Ähtäriin 15.5.1865.

     Lapset:

     Matti, s. 11.7.1821 Alajärven Kurejoella Viitasaari

     Anna, s. 28.8.1822 Alajärven Kurejoella Viitasaari. Tauluun 2.

     Erkki, s. 24.4.1824 Alajärven Kurejoella Viitasaari, k. 6.6.1868 Alajärvellä

     Liisa, s. 20.9.1826 Alajärven Kurejoella Viitasaari, k.  kuollut lapsena

     Kustaa, suutari, torppari Myllyahossa, s. 21.4.1828 Alajärven Viitasaaressa, k. 18.3.1889 Alajärvellä Käpyahossa

     Vilhelmi, s. 18.5.1831 Alajärven Kurejoella Viitasaari, k. 4.2.1872 Alajärvellä

     Maria, s. 18.9.1835 Alajärven Kurejoella Viitasaari, k. 4.6.1902 Vimpelin Viitaniemessä

Taulu 29   (taulusta 30)

4.  Kustaa Juhonpoika Sikkilä Juutlaukkonen, s. 10.12.1769 Alajärven Kurejoella Sikkilä.

Vanhemmat taulusta 30 Juha Matinpoika Sikkilä, talollinen, s. 10.2.1741 Alajärven Kurejoella Sikkilä ja Saara Simontytär Juutlaukkonen, emäntä Sikkilässä, s. 26.3.1748 Alajärven Kurejoella Juutlaukkonen.

Puoliso: Vihitty 13.10.1793 Alajärvellä Liisa Antintytär Juutlaukkonen, Taulusta 28, s. 26.9.1767 Alajärven Kurejoella Juutlaukkonen, k. 19.5.1837 Alajärven Kurejoella Juutlaukkonen.

Vanhemmat taulusta 44 Antti Simonpoika Juuti, s. 2.9.1744 Alajärven Kurejoella Juutin talo, k. 12.7.1770 Alajärven Kurejoella Juutin talo ja Maria Simontytär Lillhök, s. 1743, k. 1.10.1808.

     Lapset:

     Maria, piika, emäntä, s. 26.9.1794 Alajärven Kurejoella Juutlaukkonen, k. 14.1.1866 Alajärven Koskenvarrella Koskela

     Matti, s. 20.12.1797 Alajärven Kurejoella Juutlaukkonen. Tauluun 28.

     Juho, torppari, s. 7.6.1803 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Liisa, s. 1.4.1805 Alajärven Kurejoella Juutlaukkonen

Taulu 30   (taulusta 31)

5.  Juha Matinpoika Sikkilä, talollinen, s. 10.2.1741 Alajärven Kurejoella Sikkilä.

Vanhemmat taulusta 31 Matti Matinpoika Sikkilä, s. 9.9.1700 Alajärvellä, k. 19.5.1767 Alajärvellä ja Liisa Heikintytär Nelimarkka, s. 11.8.1701 Alajärvellä, k. 13.7.1760 Alajärvellä.

Puoliso: Vihitty 6.12.1769 Alajärvellä Saara Simontytär Juutlaukkonen, Taulusta 29, emäntä Sikkilässä, s. 26.3.1748 Alajärven Kurejoella Juutlaukkonen.

Vanhemmat taulusta 38 Simon Antinpoika Juuti, s. 15.10.1721 Alajärven Kurejoella Juutin talo, k. 13.3.1764 Alajärven Kurejoella Juutin talo ja Maria Juhantytär Hyytinen, emäntä Juutissa, s. 2.3.1721 Lappajärvellä, k. 7.1.1805 Alajärven Kurejoella Juutin talo.

     Lapset:

     Kustaa, s. 10.12.1769 Alajärven Kurejoella Sikkilä. Tauluun 29.

     Juha, s. 21.5.1772 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Heikki, s. 20.3.1774 Alajärven Kurejoella Sikkilä, k. 28.4.1781 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Eeva, s. 3.12.1775 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Liisa, s. 26.8.1777 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Taavetti, s. 6.8.1779 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Saara, s. 30.10.1780 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Maria, s. 10.9.1781 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Anna, s. 1784 Alajärven Kurejoella Sikkilä, k. 15.6.1788 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Susanna, s. 1787 Alajärven Kurejoella Sikkilä

Taulu 31   (taulusta 32)

6.  Matti Matinpoika Sikkilä, s. 9.9.1700 Alajärvellä, k. 19.5.1767 Alajärvellä.

Vanhemmat taulusta 32 Matti Gabrielinpoika Sikkilä, isäntä, mylläri, s. 26.1.1677 Alajärven Kurejoella Sikkilä, k. 17.2.1722 Alajärven Kurejoella Sikkilä ja Liisa Tuomaantytär Puumala, emäntä, s. 12.11.1676 Alajärven Puumalassa, k. 24.1.1736 Alajärven Kurejoella Sikkilä.

Puoliso: Vihitty 8.10.1721 Alajärvellä Liisa Heikintytär Nelimarkka, Taulusta 30, s. 11.8.1701 Alajärvellä, k. 13.7.1760 Alajärvellä.

Vanhemmat taulusta 35 Heikki Jaakonpoika Nelimarkka, lautamies, talollinen, s. 1659 Alajärven Pekkolassa Nelimarkka, k. 24.3.1713 Nelimarkassa ja Marketta Heikintytär Sihtala, emäntä Nelimarkassa, s. 1651 Alajärven Kurejoella Sihtala, k. 18.4.1741 Alajärvellä.

     Lapset:

     Antti, talon isäntä, s. 20.11.1722 Alajärven Kurejoella Sikkilä, k. 7.3.1800 Alajärven Kurejoella Sikkilä, kuolinsyy vanhuus.

     Anna, s. 13.1.1724 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Matti, s. 27.1.1725 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Kaapo, isäntä, s. 11.4.1726 Alajärven Kurejoella Sikkilä, k. 22.7.1808 Alajärven Kurejoella Sikkilä vanhuus, kuolinsyy vanhuus

     Saara, s. 11.5.1727 Alajärven Kurejoella Sikkilä, k. 28.4.1728 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Saara, s. 4.11.1728 Alajärven Kurejoella Sikkilä, k. 7.4.1770 Evijärven Söderkniivilässä

     Tuomas, s. 18.12.1732 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Erkki, uudisasukas/Ojajärvi, s. 6.4.1734 Alajärven Kurejoella Sikkilä, k. 19.2.1806 Alajärven Ojajärvellä, kuolinsyy yskä

     Marja, s. 30.3.1735 Alajärven Kurejoella Sikkilä, k. 2.5.1735 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Marja, s. 22.3.1736 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Juha, s. 10.2.1741 Alajärven Kurejoella Sikkilä. Tauluun 30.

     Henrika, s. 16.11.1742 Alajärven Kurejoella Sikkilä

Taulu 32   (taulusta 33)

7.  Matti Gabrielinpoika Sikkilä, isäntä, mylläri, s. 26.1.1677 Alajärven Kurejoella Sikkilä, k. 17.2.1722 Alajärven Kurejoella Sikkilä.

Vanhemmat taulusta 33 Gabriel Matinpoika Sikkilä e. Toppari, talollinen Sikkilässä, mylläri, s. 1657 Lapuan Tiistenjoella, k. 25.2.1705 Alajärven Kurejoella Sikkilä ja Kaarina Erkintytär Höök, s. 1641 Alajärvellä, k. 7.1.1719 Alajärven Kurejoella Sikkilässä.

Puoliso: Vihitty 2.12.1694 Alajärvellä Liisa Tuomaantytär Puumala, Taulusta 31, emäntä, s. 12.11.1676 Alajärven Puumalassa, k. 24.1.1736 Alajärven Kurejoella Sikkilä.

Vanhemmat taulusta 34 Tuomas Tuomaanpoika Puumalainen, talollinen, s. 24.12.1634 Alajärven Puumalassa, k. 6.6.1714 Puumalassa ja Kaarina Erkintytär, emäntä, s. 1640, k. 8.2.1732 Alajärvellä.

     Lapset:

     Susanna, s. 13.1.1698 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Juha, talollinen, s. 17.6.1699 Alajärven Kurejoella Sikkilä, k. 29.5.1754 Alajärven Kurejoella Sikkilä, kuolinsyy pistos

     Matti, s. 9.9.1700 Alajärvellä. Tauluun 31.

     Maria, s. 13.2.1702 Alajärven Kurejoella Sikkilä, k. 4.4.1705 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Kaarina, s. 16.11.1703 Alajärven Kurejoella Sikkilä, k. 17.11.1703 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Erkki, s. 19.4.1705 Alajärven Kurejoella Sikkilä, k. 19.1.1707 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Kaapo, talonpoika, s. 1.12.1706 Alajärven Kurejoella Sikkilä, k. 17.8.1741 Alajärven Paalijärvellä

     Jaakko, s. 22.7.1708 Alajärven Kurejoella Sikkilä, k. 6.8.1709 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Erkki, s. 16.5.1711 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Valpuri, s. 24.4.1716 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Liisa, s. 31.5.1719 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Juho, s. 21.12.1720 Alajärven Kurejoella Sikkilä

Taulu 33

8.  Gabriel Matinpoika Sikkilä e. Toppari, talollinen Sikkilässä, mylläri, s. 1657 Lapuan Tiistenjoella, k. 25.2.1705 Alajärven Kurejoella Sikkilä.

Vanhemmat Matti Niilonpoika Toppari, s. 1626 Lapuan Tiistenjoella, k. 1660 ja Puoliso, s. 1626.

Puoliso: Vihitty 1675 Alajärvellä Kaarina Erkintytär Höök, Taulusta 32, s. 1641 Alajärvellä, k. 7.1.1719 Alajärven Kurejoella Sikkilässä.

     Lapset:

     Matti, s. 26.1.1677 Alajärven Kurejoella Sikkilä. Tauluun 32.

     Katariina, s. 15.6.1678 Alajärven Kurejoella Sikkilä, k. 15.7.1678 Sikkilässä

     Erkki, s. 11.4.1680 Alajärven Kurejoella Sikkilä, k. 26.9.1710 Alajärvellä

     Susanna, s. 17.6.1683 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Maria, s. 17.6.1683 Alajärven Kurejoella Sikkilä

Taulu 34

8.  Tuomas Tuomaanpoika Puumalainen, talollinen, s. 24.12.1634 Alajärven Puumalassa, k. 6.6.1714 Puumalassa.

Vanhemmat Tuomas Olavinpoika Puumalainen, talon isäntä, s. 1611 Alajärven Puumalassa, k. 1669 Puumalassa ja Helga Tuomaantytär Torpp, emäntä, s. 1613 Alajärvellä, k. 21.10.1700 Alajärvellä.

Puoliso: Vihitty 1664 Kaarina Erkintytär, Taulusta 32, emäntä, s. 1640, k. 8.2.1732 Alajärvellä.

     Lapset:

     Tuomas, s. 1666 Alajärven Puumalassa, k. 1667 Alajärven Puumalassa

     Anna, emäntä, s. 1671 Alajärven Puumalassa, k. 1717 Alajärven Pynttärissä

     Heikki, s. 1674 Alajärven Puumalassa, k. 1677 Alajärven Puumalassa

     Liisa, s. 12.11.1676 Alajärven Puumalassa. Tauluun 32.

     Lauri, s. 1681 Alajärven Puumalassa, k. 1682 Alajärven Puumalassa

     Marketta, emäntä, s. 22.7.1683 Alajärvellä, k. 11.1.1754 i Pedersöre, kuolinsyy uppkastning.

     Taavetti, talollinen, s. 16.8.1686 Alajärven Puumalassa, k. 17.1.1716 Puumalassa

     Juha, s. 20.6.1690 Alajärven Puumalassa, k. 1.7.1747 Alajärvellä

Taulu 35   (taulusta 36)

7.  Heikki Jaakonpoika Nelimarkka, lautamies, talollinen, s. 1659 Alajärven Pekkolassa Nelimarkka, k. 24.3.1713 Nelimarkassa.

Vanhemmat taulusta 36 Jaakko Mikonpoika Nelimarkka, talollinen, s. 1631 Alajärven Nelimarkassa, k. 25.9.1670 Alajärven Nelimarkassa ja Riitta Heikintytär, s. 1632, k. 23.11.1700 Alajärven Nelimarkassa.

Puoliso: Vihitty 1683 Alajärvellä Marketta Heikintytär Sihtala, Taulusta 31, emäntä Nelimarkassa, s. 1651 Alajärven Kurejoella Sihtala, k. 18.4.1741 Alajärvellä.

Vanhemmat taulusta 37 Heikki Antinpoika Sihtala, talollinen, lautamies, s. 1622 Alajärven Kurejoella, k. 12.2.1702 Alajärven Kurejoella, Sihtala ja Helga Matintytär Nelimarkka, s. 1615 Alajärven Nelimarkassa, k. 21.12.1726 Alajärven Kurejoella Sihtala.

Perheeseen syntyi 14 lasta,joista ensimmäinen 29.6.1684 syntynyt Juha kuoli palovammoihin 4.2.1686. Näin 21.6.1685 syntynyt Heikki jäi talon isännäksi aikanaan. Tämä nyt kirjoittamani Nelimarkka-sukua kirja alkaa hänestä ja elämme hänen jälkeläistensä parissa. Aikanaan varmaan syntyy kirjalle jatkoa, Jossa käsitellään 23.2.1688 syntyneen  Marian.

     Lapset:

     Juha, s. 1684 Alajärven Nelimarkassa, k. 1686 Nelimarkassa, kuolinsyy kuoli palovammoihin

     Heikki, talollinen, s. 19.6.1685 Alajärven Nelimarkassa, k. 27.5.1756 Nelimarkassa

     Maria, s. 1688 Alajärven Nelimarkassa, k. 1688 Nelimarkassa

     Maria, s. 23.6.1689 Alajärvellä

     Martti, s. 1690 Alajärven Nelimarkassa, k. 1690 Nelimarkassa

     Lauri, s. 1.2.1691 Alajärven Nelimarkassa

     Erkki, s. 1693 Alajärven Nelimarkassa, k. 1693 Nelimarkassa

     Magdaleena, s. 19.7.1694 Alajärven Nelimarkassa

     Matti, s. 24.2.1696 Alajärven Nelimarkassa, k. 1696 Nelimarkassa

     Erkki, s. 1697 Alajärven Nelimarkassa, k. 6.4.1698 Nelimarkassa

     Simo, s. 8.10.1698 Alajärven Nelimarkassa, k. 18.2.1744 Nelimarkassa

     Liisa, s. 11.8.1701 Alajärvellä. Tauluun 31.

     Marketta, s. 3.5.1703 Alajärven Nelimarkassa

     Susanna, s. 20.6.1705 Alajärven Nelimarkassa, k. 10.2.1706 Nelimarkassa

Taulu 36

8.  Jaakko Mikonpoika Nelimarkka, talollinen, s. 1631 Alajärven Nelimarkassa, k. 25.9.1670 Alajärven Nelimarkassa.

Vanhemmat Mikko Juhonpoika Nelimarkka, s. noin 1600, k. 8.5.1681 Alajärven Nelimarkassa ja Kirsti Matintytär Nelimarkka, s. 1592 Alajärven Nelimarkassa, k. 25.6.1693 Alajärven Nelimarkassa.

Puoliso: Riitta Heikintytär, Taulusta 35, s. 1632, k. 23.11.1700 Alajärven Nelimarkassa.

     Lapset:

     Martti, Lappajärven Korrin isäntä 1698-1711, s. noin 1658 Alajärven Nelimarkassa Mikkola, k. 18.6.1742 Lappajärven Korrissa

     Heikki, s. 1659 Alajärven Pekkolassa Nelimarkka. Tauluun 35.

     Mikko, s. 18.9.1664 Alajärven Nelimarkassa Mikkola

     Jaakko, talollinen, s. 1666 Alajärven Nelimarkassa Mikkola, k. 6.1.1736 Lappajärven Korrissa

     Erkki, s. 1.5.1670 Alajärven Nelimarkassa, k. 12.6.1670 Nelimarkassa

     Liisa, emäntä, s. 4.6.1671 Alajärven Nelimarkassa, k. 21.11.1739 Kankkosen talo

Taulu 37

8.  Heikki Antinpoika Sihtala, talollinen, lautamies, s. 1622 Alajärven Kurejoella, k. 12.2.1702 Alajärven Kurejoella, Sihtala.

Vanhemmat Antti Martinpoika Sihtala, talollinen, s. 1600 Alajärven Kurejoella Sihtala, k. 1640 Alajärven Kurejoella Sihtala ja Helga, s. 1600, k. 1.2.1668 Alajärven Kurejoella Sihtala.

Puoliso: Helga Matintytär Nelimarkka, Taulusta 35, s. 1615 Alajärven Nelimarkassa, k. 21.12.1726 Alajärven Kurejoella Sihtala.

Rippikirjamerkintöjen mukaan Helga oli keväästä 1696 vuoden verran veljensä Juha Matinpoika Nelimarkan luona Kyrössä, Herttuan talossa, jossa Juha oli vävynä.Helga eli todella vanhaksi. Eräitten merkintöjen mukaan peräti 111 vuotiaaksi. Vanhemmat perheestä 12 Matti Matinpoika Nelimarkka ja NN Pekantytär Nelimarkka.

Vanhemmat Matti Matinpoika Nelimarkka, vävy, talollinen, s. 1570 Pedersören Kålbyssä, k. 1643 Alajärven Nelimarkassa ja Puoliso Pekantytär Nelimarkka, s. 1578.

Tuomiokirjan 1663 mukaan;"Heikki Antinpoika esitti Tuomas Tuomaanpoika Puumalalle vaatimuksen omistusoikeudestaan Nelimarkan taloon. Sitten 20.3.1645 Henrik "Heikki" näytti todistuksena vaimonsa  veljen Juha Herttuan Isossakyrössä kirjoittamaa todistusta, josta ilmeni hänen omistusoikeutensa Nelimarkan taloon".

 

Heikki Antinpoika Sihtala s.1622 kiisteli Tuomas Tuomaanpoika Puumalan s.1634 kanssa Nelimarkan talon omistuksesta Pedersören käräjillä 16-18.2.1693. Heikki Antinpoika Sihtala väitti olevansa talon lähin perijä, koska Tuomas Tuomaanpoika ei ollut maksanut talon hinnaksi arvioitua 180 kuparitaaleria Uudenkaarlepyyn pormestari Cordt Bochmöllerille. Nelimarkan talon ensimmäinen omistaja oli ollut Pekka Laurinpoika, sitten hänen poikansa Pekka Pekanpoika, kolmas isäntä oli Pekka Laurinpojan vävy Matti Matinpoika, jonka poika Juho Matinpoika s.1616 oli vävynä Isonkyrön Herttuassa ja hän oli luovuttanut perintöoikeutensa sisarelleen Helga Matintyttärelle s.1616 (Juhan kaksoissisar), joka nyt oli Heikki Antinpojan vaimo. Tuomas Tuomaanpoika väitti asumansa taon olevan toinen, kuin Pietari Laurinpojan alkuperäinen talo. Se oli erään huonemiehen, jonka lähin perijä hän oli. Tumas Tuomaanpoika osoitti, että vuonna 1645 tehdyn perunkirjoituksen perusteella kiinteistön arvo oli 120 taaleria ja irtaimisto 135 taaleria ja kertoi isänsä lunastaneen perintöoikeuden maksamalla 108 taaleria Cordt Bochmöllerille. Kuittia Tumaalla ei ollut, eikä Heikki Antinpojalla ollut lisätodisteita, joten oikeus päätti siirtää asian tuonnemmaksi, jos parempia todisteita ilmaantuisi.

.

     Lapset:

     Riitta, s. 1647 Alajärven Kurejoella Sihtala, k. 1696 Alajärvellä

     Juha, s. 1651 Alajärven Kurejoella Sihtala, k. 16.4.1729 Alajärven Kurejoella Antila

     Marketta, s. 1651 Alajärven Kurejoella Sihtala. Tauluun 35.

     Erkki, talollinen, s. 1655 Alajärvellä, k. 26.5.1697 Lappajärven Itäkylässä

     Simo, vävy, s. 1657 Alajärven Kurejoella Sihtala, k. 8.4.1740 Alajärvellä

     Kaarina, s. 10.12.1663 Alajärven Kurejoella Sihtala

     Kalle, s. 1664 Alajärven Kurejoella Sihtala

     Liisa, s. 29.5.1664 Alajärven Kurejoella Sihtala

Taulu 38   (taulusta 39)

6.  Simon Antinpoika Juuti, s. 15.10.1721 Alajärven Kurejoella Juutin talo, k. 13.3.1764 Alajärven Kurejoella Juutin talo.

Vanhemmat taulusta 39 Antti Antinpoika Juutlaukkonen, vävy Juutissa, s. 1687 Alajärvellä, k. 15.4.1742 Alajärvellä, kuolinsyy hukkui ja Maria Carlsdotter Juuti, s. 24.3.1696 Alajärven Kurejoella Juutin talo, k. 23.1.1739 Alajärven Jukanniemessä.

Puoliso: Vihitty 4.12.1743 Lappajärvellä Maria Juhantytär Hyytinen, Taulusta 30, emäntä Juutissa, s. 2.3.1721 Lappajärvellä, k. 7.1.1805 Alajärven Kurejoella Juutin talo.

Vanhemmat taulusta 42 Juho Matinpoika Hyytinen, talollinen, s. 11.2.1704 Lappajärven Savonkylässä, k. 12.5.1751 Lappajärvell ja Leena Juhontytär Leppänen, s. 1700 Lappajärvellä, k. 30.3.1733 Lappajärven Hyytisessä.

     Lapset:

     Antti, s. 2.9.1744 Alajärven Kurejoella Juutin talo. Tauluun 44.

     Juha, s. 20.11.1745 Alajärven Kurejoella Juutin talo, k. 1769 Alajärven Kurejoella Juutin talo

     Saara, s. 26.3.1748 Alajärven Kurejoella Juutlaukkonen. Tauluun 30.

     Kustaa, isäntä Sikkilässä, s. 28.1.1750 Alajärven Kurejoella Juutin talo, k. 23.6.1824 Alajärven Kurejoella Sikkilä

     Heikki, isäntä Frabackalla, s. 14.1.1757 Alajärven Kurejoella Juutin talo, k. 27.12.1835 Alajärven Kurejoella Frabacka, kuolinsyy vanhuus

Taulu 39   (taulusta 40)

7.  Antti Antinpoika Juutlaukkonen, vävy Juutissa, s. 1687 Alajärvellä, k. 15.4.1742 Alajärvellä, kuolinsyy hukkui.

Antti tuli kotivävyksi. Hän oli ensimmäisessä aviossa Maria Erkintytär Juutin kanssa. Antin poika Matti avioitui Stor-Pynttärin Marketan kanssa ja he menivät Paalijärvelle, mistä heidän poikansa antti nai Skrabbin Marian. Antti hukkui ja Maria nai Lill-Pynttärin Juhan ja he asettuivat asumaan Skrabbin maita Jukanniemessä. Tämän suvun vaiheet on selvitetty Rantalan sukusekvityksen yhteydessä (Lauri Rantalan tutkimukset).

Vanhemmat taulusta 40 Antti Erkinpoika Laukkonen, s. 1661 Alajärven Kurejoella, k. 7.9.1721 Alajärvellä ja Kaarina Tuomaantytär Puumalainen, s. 1649 Alajärven Puumalassa, k. 22.4.1726 Alajärven Kurejoella.

Puoliso: Vihitty 15.1.1712 Alajärvellä Maria Carlsdotter Juuti, Taulusta 38, s. 24.3.1696 Alajärven Kurejoella Juutin talo, k. 23.1.1739 Alajärven Jukanniemessä.

Antti tuli vävyksi Juutiin jo ensimmäisen avioliiton kautta Maria Erkintytär Juutin kanssa. Antin poika Matti meni naimsiin Marketta Storpynttärin kanssa ja he muuttivat Paalijärvelle, missä heidän poikansa meni naimisiin Maria Skrabbin kanssa. Antti hukkui ja Maria meni naimsiin Juha Lillpynttärin kanssa ja muuttivat Jukanniemeen asumaan.

Vanhemmat taulusta 41 Kaarle Månsinpoika Juuti, s. 1658 Alajärven Kurejoella Juutin talo, k. 5.5.1714 Alajärven Kurejoella Juutin talo ja Susanna Matintytär Finniläin, emäntä, s. 1651 Lappajärven Finnilässä, k. 7.6.1741 Alajärven Kurejoella Juutin talo.

     Lapset:

     Susanna, s. 31.7.1713 Alajärven Kurejoella Juutin talo, k. 22.10.1773 Alajärvellä

     Erkki, s. 21.4.1716 Alajärven Kurejoella Juutin talo

     Simon, s. 15.10.1721 Alajärven Kurejoella Juutin talo. Tauluun 38.

     Matti, s. 2.2.1723 Alajärven Kurejoella Juutin talo, k. 14.6.1723 Alajärven Kurejoella Juutin talo

     Kaarina, s. 15.4.1724 Alajärven Kurejoella Juutin talo

     Kaapo, vävy Nelimarkassa, s. 10.2.1727 Alajärven Kurejoella Juut-Lauckoin talo

     Eeva, s. 2.1.1733 Alajärven Kurejoella Juutin talo

     Lauri, s. 3.8.1737 Alajärven Kurejoella Juutin talo

Taulu 40

8.  Antti Erkinpoika Laukkonen, s. 1661 Alajärven Kurejoella, k. 7.9.1721 Alajärvellä.

Vanhemmat Erkki Simonpoika Laukkonen ja Liisa.

Puoliso: Vihitty 1673 Kaarina Tuomaantytär Puumalainen, Taulusta 39, s. 1649 Alajärven Puumalassa, k. 22.4.1726 Alajärven Kurejoella.

Vanhemmat Tuomas Olavinpoika Puumalainen, talon isäntä, s. 1611 Alajärven Puumalassa, k. 1669 Puumalassa ja Helga Tuomaantytär Torpp, emäntä, s. 1613 Alajärvellä, k. 21.10.1700 Alajärvellä.

     Lapset:

     Liisa, s. 1673

     Anna, s. 9.12.1678 Alajärvellä

     Antti, s. 1687 Alajärvellä. Tauluun 39.

     Marketta, s. 2.6.1689 Alajärven Kurejoella, k.  Lappajärven Itäkylässä

     Matti, torppari, s. 27.9.1691 Alajärven Kurejoella Juutin talon talossa, k. 10.5.1759 Alajärven Paalijärvellä

Taulu 41

8.  Kaarle Månsinpoika Juuti, s. 1658 Alajärven Kurejoella Juutin talo, k. 5.5.1714 Alajärven Kurejoella Juutin talo.

Vanhemmat Mauno Juhonpoika Juuti, talollinen, s. 1627 Alajärven Kurejoella Juutin talon talossa, k. 21.2.1697 Alajärven Kurejoella Juutin talon talossa ja Marketta Kaarlontytär, s. 1627, k. 26.3.1701 Alajärven Kurejoella Juutin talo.

Puoliso: Vihitty 24.6.1695 Susanna Matintytär Finniläin, Taulusta 39, emäntä, s. 1651 Lappajärven Finnilässä, k. 7.6.1741 Alajärven Kurejoella Juutin talo.

90-vuotiaaksi Elänyt Susanna synnytti viimeisen lapsensa noin 53-vuotiaana, mikäli Hänen syntymävuotensa oli 1651 oli oikea. Susanna toinen Puoliso oli Kaarle Maununpoika Juuti ja heillä oli 5 lasta.

Vanhemmat Matti Aabrahaminpoika Finnilä, talollinen, s. 1638 Lappajärven Finnlässä, k. 17.5.1696 Lappajärven Finnilässä ja Liisa Erkintytär, s. 1621, k. 14.3.1713 Lappajärven Finnilässä.

     Lapset:

     Maria, s. 24.3.1696 Alajärven Kurejoella Juutin talo. Tauluun 39.

     Kaapo, talollinen, s. 3.6.1699 Alajärven Kurejoella Juutin talo, k. 1.2.1750 Alajärven Kurejoella Juutin talo

     Liisa, s. 31.7.1701 Alajärven Kurejoella Juutin talo

     Riitta, s. 31.7.1701 Alajärven Kurejoella Juutin talo

     Matias, vävy Puumalassa, s. 5.2.1704 Alajärven Puumalassa, k. 12.4.1767 Puumalassa

Taulu 42   (taulusta 43)

7.  Juho Matinpoika Hyytinen, talollinen, s. 11.2.1704 Lappajärven Savonkylässä, k. 12.5.1751 Lappajärvell.

Vanhemmat taulusta 43 Matti Yrjönpoika Hyytinen, s. 4.9.1681 Lappajärven Hyytisessä, k. 5.11.1742 Lappajärvellä ja Marketta Matintytär Höck, emäntä, s. 20.5.1677 Alajärven Kurejoella Höck, k. 19.3.1726 Lappajärven Savonkylässä.

1. puoliso: Vihitty 23.12.1719 Lappajärvellä Leena Juhontytär Leppänen, Taulusta 38, s. 1700 Lappajärvellä, k. 30.3.1733 Lappajärven Hyytisessä.

     Lapset:

     Maria, s. 2.3.1721 Lappajärvellä. Tauluun 38.

     Kaisa, s. 19.11.1722 Lappajärvellä, k.  Lappajärvellä

     Heikki, s. 1726 Lappajärvellä, k. 23.1.1730 Lappajärvellä

     Marketta, s. 29.1.1727 Lappajärvellä

2. puoliso: Vihitty 23.9.1733 Lappajärvellä Saara Matintytär Nykänen, emäntä, s. 27.12.1709 Lappajärven Nykäsessä.

     Lapset:

     Matti, talollinen, kirkkoväärti, s. 6.8.1734 Lappajärvellä, k. 28.8.1803 Lappajärvellä

     Erkki, s. 8.5.1736 Lappajärvellä, k. 2.9.1808 Lappajärvellä

     Simo, s. 6.9.1738 Lappajärvellä

     Juho, talollinen, s. 12.4.1740 Lappajärvellä, k. 3.2.1812 Lappajärvellä

     Kaisa, s. 24.8.1743 Lappajärvellä, k. 7.5.1749 Lappajärvellä

     Susanna, s. 8.4.1745 Lappajärvellä, k. 12.10.1808 Vimpelin Koskelassa

     Jaakko, s. 22.7.1747 Lappajärvellä

Taulu 43

8.  Matti Yrjönpoika Hyytinen, s. 4.9.1681 Lappajärven Hyytisessä, k. 5.11.1742 Lappajärvellä.

Vanhemmat Yrjö Mikonpoika Hyytinen, s. 1655 Lappajärven Hyytisessä, k. 25.12.1689 Lappajärven Hyytisessä ja Marketta Erkintytär Hyytinen, emäntä, s. 1655 Lappajärven Hyytisessä, k. 30.8.1724 Lappajärven Hyytisessä.

1. puoliso: Vihitty 30.9.1700 Lappajärvellä Marketta Matintytär Höck, Taulusta 42, emäntä, s. 20.5.1677 Alajärven Kurejoella Höck, k. 19.3.1726 Lappajärven Savonkylässä.

Vanhemmat Matti Juhaninpoika Höck, talollinen, lautamies, s. 1652 Alajärven Kurejoella Höckin talo, k. 23.12.1698 Alajärven Kurejoella Höckin talo ja Leena Niilontytär Ollila, s. 1648 Lappajärven Savonkylässä Hyytinen, k. 29.6.1708 Lappajärvellä.

     Lapset:

     Juho, s. 11.2.1704 Lappajärven Savonkylässä. Tauluun 42.

2. puoliso: Vihitty 2.12.1726 Vimpeli Liisa Juhantytär Storgård, emäntä, s. 1685 Vimpelin Sääksjärvellä Storgård, k. 1.12.1767 Lappajärven Hyytisessä.

Vanhemmat Juha Erkinpoika Storgård e. Sääksjärvi, talollinen, s. Vimpelin Sääksjärvellä Storgård, k. 15.4.1733 Vimpelin Sääksjärvellä Storgård, kuolinsyy vanhuus (99) ja Maria Pietarintytär Pynttäri, emäntä, s. 1645 Alajärven Pynttärissä, k. 4.3.1716 Vimpelin Sääksjärvellä Storgård.

     Lapset:

     Riitta, s. 4.9.1727 Lappajärven Hyytisessä, k. 19.11.1808 Lappajärven Karvapussissa, kuolinsyy vanhuus

     Liisa, s. 5.4.1730 Lappajärven Hyytisessä, k. 13.9.1791 Evijärvellä Lassilan talo, kuolinsyy hivutustauti.

Taulu 44   (taulusta 38)

5.  Antti Simonpoika Juuti, s. 2.9.1744 Alajärven Kurejoella Juutin talo, k. 12.7.1770 Alajärven Kurejoella Juutin talo.

Vanhemmat taulusta 38 Simon Antinpoika Juuti, s. 15.10.1721 Alajärven Kurejoella Juutin talo, k. 13.3.1764 Alajärven Kurejoella Juutin talo ja Maria Juhantytär Hyytinen, emäntä Juutissa, s. 2.3.1721 Lappajärvellä, k. 7.1.1805 Alajärven Kurejoella Juutin talo.

Puoliso: Vihitty 30.3.1760 Alajärvellä Maria Simontytär Lillhök, Taulusta 29, s. 1743, k. 1.10.1808.

Vanhemmat taulusta 45 Simo Simonpoika Höök, s. 21.8.1721 Alajärven Kurejoella Höökissä, k.  Alajärvellä ja Liisa Laurintytär Seppälä, emäntä Lillhökissä, s. 8.9.1712 Alajärven Menkijärvellä Seppälä, k. 16.12.1789 Lillhökin talo, kuolinsyy halvaus.

     Lapset:

     Saara, s. 21.5.1764 Alajärven Kurejoella Juutin talo

     Matti, talollinen, s. 2.2.1766 Alajärven Kurejoella Juutin talo, k. 29.3.1831 Korpilahti

     Liisa, s. 26.9.1767 Alajärven Kurejoella Juutlaukkonen. Tauluun 29.

     Eeva, emäntä Kaartusella, s. 3.12.1768 Alajärven Kurejoella Juutlaukkosen talo, k. 18.2.1825 Alajärven Kaartusella, kuolinsyy halvaus

Taulu 45   (taulusta 46)

6.  Simo Simonpoika Höök, s. 21.8.1721 Alajärven Kurejoella Höökissä, k.  Alajärvellä.

Vanhemmat taulusta 46 Simo Erkinpoika Höök, torppari, s. 7.10.1676 Alajärven Kurejoella, k. 1756 Alajärven Kurejoella Höck, kuolinsyy vanhuus ja Maria Antintytär Puumala, emäntä, s. 17.10.1678 Alajärvellä, k. 26.7.1771 Alajärven Kurejoella Höck, kuolinsyy vanhuuden heikkous.

Puoliso: Liisa Laurintytär Seppälä, Taulusta 44, emäntä Lillhökissä, s. 8.9.1712 Alajärven Menkijärvellä Seppälä, k. 16.12.1789 Lillhökin talo, kuolinsyy halvaus.

Vanhemmat taulusta 49 Lauri Heikinpoika Seppälä, s. 15.8.1679 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari, k. 16.12.1745 Alajärvellä ja Valpuri Paavontytär, s. 1682 Kuortaneella, k. 4.4.1752 Alajärven Menkijärvellä.

     Lapset:

     Maria, s. 1743. Tauluun 44.

Taulu 46   (taulusta 47)

7.  Simo Erkinpoika Höök, torppari, s. 7.10.1676 Alajärven Kurejoella, k. 1756 Alajärven Kurejoella Höck, kuolinsyy vanhuus.

On todennäköistä, että Simo Höök, myöhemmin Höri, oli Jaakko-poikansa kanssa yksi niistä lahjoittajista, jotka lahjoittivat Lappajärven kirkkoon kaksihaaraisen kynttilänjalan saarnatuolin sivulle vuonna 1727.(Lahjoitus mainitaan Lappajärven seurakunta-kirjassa, kirj Viljo Lampola).

Vanhemmat taulusta 47 Erkki Juhanpoika Höck, s. 1653 Alajärven Kurejoella, k. 20.7.1722 Alajärven Kurejoella ja Riitta Niilontytär Ollila, s. 1657 Lappajärvellä, k. 4.11.1731 Alajärvellä.

Puoliso: Vihitty 21.5.1700 Alajärvellä Maria Antintytär Puumala, Taulusta 45, emäntä, s. 17.10.1678 Alajärvellä, k. 26.7.1771 Alajärven Kurejoella Höck, kuolinsyy vanhuuden heikkous.

 

.

Vanhemmat taulusta 48 Antti Tuomaanpoika Löve e. Puumala, talollinen, s. 1644 Alajärvellä, k. 7.1.1733 Pedersören Lövessä ja Riitta Antintytär Girs, s. 1645 Evijärvellä, k. 1738 i Pedersöre Löve.

     Lapset:

     Matti, s. 30.8.1701 Alajärven Kurejoella Hörin talo, k. 2.6.1702 Alajärvellä

     Juha, s. 20.3.1703 Alajärven Kurejoella, k. 26.6.1778 Alajärven Kurejoella

     Jaakko, s. 17.7.1704 Alajärven Kurejoella Höökissä, k. 12.2.1762 Alajärvellä

     Susanna, s. 13.12.1705 Alajärven Kurejoella Höökissä, k. 8.7.1768 Alajärvellä

     Liisa, s. 13.11.1708 Alajärven Kurejoella Höökissä, k. 28.6.1737 Alajärvellä

     Matti, s. 3.9.1710 Alajärven Kurejoella Höökissä, k. 10.9.1712 Alajärvellä

     Leena, s. 7.4.1713 Alajärven Kurejoella Höökissä, k.  Alajärvellä

     Maria, s. 6.6.1717 Alajärven Kurejoella Hörin talo, k. 2.10.1770 Vimpelin Västerspangarissa, kuolinsyy pistos

     Simo, s. 21.8.1721 Alajärven Kurejoella Höökissä. Tauluun 45.

     Erkki, s. 21.3.1723 Alajärven Kurejoella Höökissä, k. 3.6.1723 Alajärvellä

Taulu 47

8.  Erkki Juhanpoika Höck, s. 1653 Alajärven Kurejoella, k. 20.7.1722 Alajärven Kurejoella.

Vanhemmat Juha Markunpoika Höök, talollinen, s. 1627 Alajärven Kurejoella, k. 1676 Alajärven Kurejoella ja Liisa Laurintytär, s. 1627, k. 26.7.1703 Alajärven Kurejoella.

Puoliso: Vihitty 1674 Riitta Niilontytär Ollila, Taulusta 46, s. 1657 Lappajärvellä, k. 4.11.1731 Alajärvellä.

Vanhemmat Niilo Olavinpoika Ollila, isäntä, s. 1618 Lappajärven Savonkylässä Ollila/Hyytinen, k. 1679 Lappajärven Ollilassa ja Malin Månsintytär, emäntä, s. 1618, k. 1680 Lappajärven Ollilassa.

     Lapset:

     Marketta, s. 1674 Alajärven Kurejoella Höök

     Juho, s. 1675 Alajärvellä Kurejoen Höökissä

     Simo, s. 7.10.1676 Alajärven Kurejoella. Tauluun 46.

     Maria, emäntä Pietilässä, s. 23.2.1679 Alajärven Kurejoella Höckin talo, k. 24.1.1745 Evijärvellä Pietilän talo

     Heikki, s. 1682 Alajärvellä Kurejoen Höökissä, k. 1682 Alajärvellä

     Matti, lukkari Lappajärvellä, s. 27.1.1683 Alajärven Kurejoella, k. 13.11.1741 Lappajärvellä, kuolinsyy punatauti

     Kristiina, s. 26.4.1685 Alajärven Kurejoella, k. 13.7.1759 Evijärvellä

     Lauri, s. 26.9.1687 Alajärvellä Kurejoen Höökissä

     Antti, s. 19.9.1690 Alajärvellä Kurejoen Höökissä, k. 14.4.1698 Alajärvellä Kurejoen Höökissä, kuolinsyy sikotauti

     Sipi, talollinen, s. 11.1.1696 Alajärven Kurejoella Höck, k. 25.2.1731 Alajärven Paavolassa/Lill-Pynttär

Taulu 48

8.  Antti Tuomaanpoika Löve e. Puumala, talollinen, s. 1644 Alajärvellä, k. 7.1.1733 Pedersören Lövessä.

Vanhemmat Tuomas Olavinpoika Puumalainen, talon isäntä, s. 1611 Alajärven Puumalassa, k. 1669 Puumalassa ja Helga Tuomaantytär Torpp, emäntä, s. 1613 Alajärvellä, k. 21.10.1700 Alajärvellä.

Puoliso: Vihitty 1675 Evijärvi Riitta Antintytär Girs, Taulusta 46, s. 1645 Evijärvellä, k. 1738 i Pedersöre Löve.

Vanhemmat Antti Olavinpoika Girs, talollinen, s. 1612 Evijärvellä, k. 13.10.1667 Evijärvellä ja Margareta Hannuntytär, s. 1621, k. 16.5.1697 Evijärven Girsissä.

     Lapset:

     Juho, s. 1.7.1677 Alajärven Puumalassa, k. 1677 Alajärvellä

     Maria, s. 17.10.1678 Alajärvellä. Tauluun 46.

     Leena, s. 1681 Alajärven Puumalassa

     Susanna, emäntä, s. 1683 Alajärven Puumalassa, k. 27.4.1729 Vimpelin Nygårdissa

     Heikki, s. 6.2.1687 Alajärven Puumalassa, k. 22.10.1763 Pedersören Löfössä

     Maria, emäntä, s. 23.3.1689 Alajärven Puumalassa

Taulu 49   (taulusta 50)

7.  Lauri Heikinpoika Seppälä, s. 15.8.1679 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari, k. 16.12.1745 Alajärvellä.

Vanhemmat taulusta 50 Heikki Juhanpoika Seppälä, s. 1646 Lappajärven Kauhajärvellä, k. laskettu 1686 Alajärvellä ja Agneta Tuomaantytär, s. 1646.

Puoliso: Vihitty 1703 Kuortane Valpuri Paavontytär, Taulusta 45, s. 1682 Kuortaneella, k. 4.4.1752 Alajärven Menkijärvellä.

     Lapset:

     Marketta, s. 27.6.1704 Alajärven Menkijärvellä Seppälä

     Jaakko, s. 9.7.1704 Alajärven Menkijärvellä Seppälä, k. 21.6.1745 Alajärven Menkijärvellä Seppälä

     Brita, s. 19.8.1705 Alajärven Menkijärvellä Seppälä

     Liisa, s. 8.9.1712 Alajärven Menkijärvellä Seppälä. Tauluun 45.

     Maria, emäntä, s. 1721 Alajärven Menkijärvellä, k. 25.1.1773 Lappajärvellä, kuolinsyy rintakipu.

     Lauri, s. 1724 Alajärven Menkijärvellä Seppälä, k. 26.6.1745 Alajärvellä

     Kaarina, s. 8.11.1726 Alajärven Menkijärvellä Seppälä, k. 4.7.1808 Lappajärven Aholassa

Taulu 50

8.  Heikki Juhanpoika Seppälä, s. 1646 Lappajärven Kauhajärvellä, k. laskettu 1686 Alajärvellä.

Vanhemmat Juho Pietarinpoika Koukkari, talollinen, s. 1607 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari, k. 5.4.1697 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari ja Brita Tapanintytär, s. 1607, k. 18.9.1681 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari.

Puoliso: Agneta Tuomaantytär, Taulusta 49, s. 1646.

     Lapset:

     Heikki, s. 6.1.1670 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari

     Elias, s. 1671 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari

     Susanna, s. 11.1.1674 Lappajärven Kauhajärvellä, k. 9.3.1736 Lappajärvellä

     Juho, s. 11.1.1674 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari

     Lauri, s. 15.8.1679 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari. Tauluun 49.

     Sigfrid, s. 27.1.1685 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari, k. 7.8.1697 Alajärven Seppälässä

     Erkki, s. 12.3.1687 Lappajärven Kauhajärvellä Koukkari

     Anna, s. 19.9.1690 Alajärven Menkijärvellä Seppälä, k. 7.8.1697 Alajärven Menkijärvellä Seppälä