Oi hylätty isänmaa!

             

Olen viettänyt vuosikymmenien aikana lukuisia keskusteluhetkiä minulle läheisen henkilön kanssa. Varsinkin kesäisin olemme yhdessä pohtineet maailman menoa suuren pihakuusen alla ahvenia paistellen. Hiljainen, vaatimaton, nyt jo edesmennyt sotaveteraani ja kovan työn raataja on avannut minulle sellaisia näköaloja, joita ei kabinettikeskusteluissa puhuta. Usein on keskustelu siirtynyt niihin koviin kohtaloihin, joihin Suomi joutui varsinkin Talvisodan aikana. Halukkaasti olen kuunnellut hänen kokemuksiaan ja yrittänyt samalla analysoida hänen kertomaansa, ei niinkään niiden historiallista taustaa vaan hänen asennettaan sotaan. Aluksi odotin katkeria sanoja ja vihaa, joka olisi kohdistettu yhteiskuntaa tai vallanpitäjiä vastaan. Vaikka kuinka tarkalla korvalla kuuntelin jopa ennakkoluulojen varassa, en kuullut mitään sellaista, jonka olisin voinut tulkita katkeruudeksi jotain kohtaan. Ennakkoluuloni saivat väistyä. Tilalle tuli tunne siitä, että tuo vanhus puhui asiasta, joka on tullut hänen eteensä kuin kohtalo ja jonka väistäminen ei ollut mahdollista.

Keskustelumme pihakuusen varjossa ovat minulle vahvistaneet sen ymmärryksen, että Suomen itsenäisyyden ajan pahimmat uhkat, koetut sodat, on torjunut vapaan kansan vapaa tahto. Nuo monesti oppimattomat mutta elämän kouluttamat työmiehet, pienviljelijät, tehdastyöläiset ja monet muut vaimoineen ja perheineen ovat torjuneet uhkan, joka on koetellut maatamme itsenäisyyden aikana. Tuo viimeiseen iltahuutoon kiirehtivä sotaveteraanien joukko, joka nopeasti harvenee, ansaitsee tunnustuksen tekojensa takia.

******************* 

Koulussa on aina opetettu, mitä tarkoitetaan itsenäisyydellä. On kerrottu, mitkä ovat itsenäisen maan eli valtion tunnusmerkkejä. On opetettu, että kaikilla itsenäisillä mailla näkyvänä tunnusmerkkinä on lippu, oma hallitus, lainsäädäntö ja oikeuslaitos. On kerrottu, että itsenäisillä mailla on omat puolustusvoimat ja velvollisuus puolustaa isänmaata. Lapset ovat pienestä pitäen saaneet tietoa siitä, mikä on se ympäristö, jossa he tulevat kasvattamaan perheensä.

Isänmaallisuus on laantunut. Sotien jälkeinen itsesensuuri ja ulkoinen painostus aiheuttivat sen, että isänmaallinen kasvatus väheni tai ainakin sen vaikutusta pyrittiin eliminoimaan. Maastamme löytyi tuolloin senlaatuisia henkisiä voimavaroja, jotka suunnattiin hieman toisin, kuin olisi isänmaallisen ajattelun kannalta ollut odotettavissa.

Ovatko tämän päivän oppilaat peruskouluissa saaneet senlaatuisen käsityksen, joka tukee myönteistä ajattelua omasta kotimaasta? Sopii uskoa ja luottaa siihen, että perusajatukset itsenäisyydestä ja merkityksestä kansalle on kunnossa. Vanhemmat ikäpolvet voivat luottaa siihen, että kasvava nuoriso on terveellä tavalla ajatteleva.

Mutta paratiisiin on hiipimässä olento, joka on jo aloittanut työnsä. Tämä olento on ahneus. Se on jo tullut näkyviin yhteiskunnassa monella eri tavalla. Ahneus tuo mukanaan veljensä katkeruuden ja kateuden. Ne luovat ympäristössään  tilanteita, joissa epätasa-arvo kasvaa ja katkeruus alkaa ruokkia itse itseään. Ne perustelut, joita esitetään julkisesti, eivät ole tasa-arvoa edistäviä. Ne luovat edellytykset julistaa vain talouselämän evankeliumia kaikille kuultavaksi ja julistus kertoo vain ja ainoastaan siitä miten talouselämän tulee koko ajan kehittyä ja tuotannon kasvaa. Ajatuksessa on paradoksi. Sitä toistetaan kuin mantraa ja sitä pidetään ehdottoman välttämättömänä. Julistajat uskovat, että tekevät oikein vahvistaakseen uskoa vahvaan talouskasvuun. Mutta he eivät ajattele talouskasvun seurauksia muuta kuin yhteen suuntaan: sen on tuotettava voittoa taholle, joka jää tuntemattomaksi osakkeenomistajien joukoksi. Talouselämän tahto on: voittoa on saatava hinnalla millä hyvänsä omistajilleen. Se kuulutetaan totuutena miljardeille ihmisille maapallolla. Järkyttävintä asiassa on se, että he uskovat tekevänsä oikein kaikkia kohtaan.

Taloudellisen kasvun käänteisarvo muodostaa siis paradoksin. Maapallon rajalliset energia- ja raaka-ainevarat ovat yksi arvo. Toinen arvo on tuotannon kasvun myötä tapahtuva maapallon laajuinen muutos luonnossa. Sen vaikutukset ovat hiipivät ja vielä osin näkymättömissä. Mutta muutokset lisääntyvät koko ajan luonnossa tapahtuvina katastrofeina. Tulee jossain vaiheessa hetki, jolloin luonnon oma puskurointikyky muutoksia vastaan on niin heikko, ettei se enää toimi. Siitä eteenpäin muutos on peruuttamaton.

Kolmas käänteisarvo on sen luokan syntyminen, joka omistaa kaiken tuotannon. Se kehittyy maapallon laajuisena ja nielaisee kitaansa kansoja kaikilta mantereilta. Ihmiset valjastetaan tuottamaan. Tärkeintä ei ole tuote vaan tuottaminen. Tarkoitus on maksimoida tuottamisen kautta ahneus, joka on kasvanut kyltymättömiin mittoihin. Ahneuden ilme on kuvattavissa monella eri tavalla. Yksi tapa on hylätä se kotimaa, missä on aikaisemmin toimittu. Globalisaatio vaatii, että on lähdettävä maksimoimaan ahneutta maihin, joissa työvoimaa voidaan vielä riistää laillisin keinoin. Hylätään se emo, joka heitä ruokki.

 Oi hylätty isänmaa!

A short History of Alajärvi

   The land area that now makes up Finland was settled immediately after the Ice Age, beginning from around 8500 BC. Finland was part of Kingdom of Sweden from the 13th century to 1809 when it was ceded to Russia and became the autonomous Grand Duchy of Finland. In 1917 Finland declared independence. A civil war ensued between the socialist "Reds" and conservative "Whites" of which the latter gained the upper hand. During the Second World War Finland fought twice against the Soviet Union and had to cede most of Karelia to the U.S.S.R but remained an independent democracy. During the Cold War Finland's politics were influenced by the Soviet Union but the country never became a satellite state. Finland joined the European Union in 1995. 
   Today Alajärvi is small town with 8900 inhabitants since 1986. But in 1869 Alajärvi was rural district and in 1751 kappeliseurakunta (I don’t know in English). Before 1751 Alajärvi was part of Lappajärvi parish.

   There is population in Alajärvi  since 1400-1500. Local residents moved partly from west coast of the Gulf of Bothnia (Swedish speaking) and partly Savo (east) and Häme (south) districts. We are also people of mixed blood.

   In 1500 Alajärvi was divided into 3 villages: Alajärvenkylä, Kurejoki and Menkijärvi. Now (2007) Alajärvi town divided into several villages (17): Hoisko, Höykkylä, Kaartunen, Koivumäki, Kortekylä, Koskenvarsi, Kurejoki, Luoma-aho, Menkijärvi, Möksy, Paalijärvi, Pekkola, Pynttäri, Saukonkylä, Levijoki, Uusikylä, Teerineva. 

   The oldest farms are: Alajärvenkylä = Puumalainen N:o 1 based in 1574, Skrabb or Tallbacka N:2 in 1553, Stor-Pynttäri N:o 3 in 1557, Nelimarkka N:o 4 in 1608, Lill-Pynttäri N: 5 in 1682, Hoisko N;o 6 in1706, Kyröläinen N:o 7 in 1548 and Paalijärvi N:o 8 in 1739. Kurejoki = Juut-Laukkonen N:o 4 based in 1567,  Stor-Hök N:o 1 in 1548, Lill-Hök N:o 2 in 1609, Sikkilä N:o 3 in 1548, Sissala N:o 4 1562, Sihtala N:o 6 1562, Hämäläinen or Sihtala in 1608, Svarvare or Sorvari N: 7 in 1592, Höri N:o 8 in 1567, Turpinen or Turpeinen N:o 9 in 1562 and  Koskela N:o 12 in 1739. Menkijärvi =  Orava N:o 1 based in 1564, Seppälä N:o 2 in 1684 and Mikkola. 

  Economic life:  Earlier 1700-1800 agriculture was most general (perhaps 90 %), but after 1950 industry began to grov, especially log cabin industry (= hirsihuvilateollisuus = bungalows), metal industry and service industry. 

   Alajärvi consists of one parish (Alajärven seurakunta) and one church. The 1. church was made in 1749 and new one (Gabriel Church) in 1836. Most of people are Lutheran (including Lestadians = Apostlic Luthreran in America) and minority of people are Pentecostalists. They have own Temple.

   School system is very developed. There are business college, high school, professional institute and so on. It is remarkable that in Alajärvi are lot of  people educated in universities (Helsinki, Oulu, Tampere, Jyväskylä…), Mag. Phil., doctors and professors. But most of educated are moved out from Alajärvi. 

   We have had also some individuals who are well known in Finland (maybe in USA?): Alavar Aalto (architect) and Eero Nelimarkka (painter and professor). In USA (Ohio) lived one professor Filus (Filemon) Jacobson. He was born in Alajärvi (Turpela) and was a famous bandleader in Ohio. (He lived in Painesville). Here lives still painter Aira Niemi-Pynttäri (she died in 2011), who painted my grandfather’s portrait.

Galileo Galilei – kummajainen 1600-luvun kirkolle

Galileo Galilei (1564-1642) , (Maalaus: Domenico Crespi)

Galileon henkilöhistoriaa tunnetaan poikkeuksellisen paljon. Hän tuntuu olleen avoin ulospäin ja kirjoittelikin runsaasti. Lisäksi on säilynyt laaja kirjeenvaihto ystävien ja erityisesti hänen tyttärensä Maria Celesten välillä.  Maria kävi isänsä kanssa hyvin laajaa kirjeenvaihtoa. Hän olikin Galileon kolmesta lapsesta ainoa, joka ymmärsi isänsä senhetkisen merkityksen tieteellisen tutkimuksen alalla.

Ajattelin hieman paneutua Galileo Galilein suvun tapahtumiin ja joihinkin hänen tieteellisiin näkemyksiin, jotka aiheuttivat erityisen paljon pään vaivaa katolisen kirkon edustajille, jotka olivat omaksuneet jo pitkään Aristoteleen käsityksen maailmankaikkeuden rakenteesta.

Galileon vanhemmat olivat isä Vincenzio Galilei (1520-1591) ja äiti Giulia di Cosimo Ammannati (1538-1620).  Sukunimi juontaa alkunsa hänen isänpuoleisesta suvusta, jossa vaikutti muuan lääkäri Galileo Buonaiuti. Jälkeläiset siis alkoivat käyttää myöhemmin sukunimeä Galilei. Alun perin tarinan päähenkilö Galileo päätti ryhtyä lukemaan lääketiedettä mutta matematiikka ja fysiikka viehättivät häntä enemmän ja lääketiede sai jäädä.

Vincenzio Galilei elätti perheensä opettamalla musiikkia ja itsekin säveltämällä. Hän oli aikansa verraton luutunsoittaja ja hallitsi myös urkujen soiton. Hän mm. opetti poikansa soittamaan urkuja. Perheeseen syntyi Galileon lisäksi ikäjärjestyksessä Benedetto, Virginia, Anna, Micheangelo, Livia ja Lena. Näistä lapsista sukua jatkovat Virginia, Michelangelo ja Livia. kolme muuta lasta kuolivat lapsena.

Galileo ei ollut naimissa mutta hänellä oli suhde Marina Gamba-nimiseen naiseen, jonka kanssa syntyi kolme lasta Virginia (1600-1634), Livia (1601-1659) ja Vincenzio (1606-1649). Virginia ja Livia ryhtyivät nunniksi San Matteo d’Arcetrin luostariin Virginian luostarinimi oli Sisar Maria Celeste ja Livian Sisar Arcanglea. Vincenzio meni avioon ja hänen kauttaan Galileon jälkipolvet syntyivät. Marina meni myöhemmin naimisiin toisen miehen kanssa. Hänen nimensä oli Giovanni Bartoluzzi.

Isä Vincenzio ei oikein pitänyt siitä, että poika Galileo jätti lääketieteen opiskelun mutta hän ei voinut kääntää poikansa mieltä. Muutaman vuoden opiskelun jälkeen hänet kelpuutettiin Pisan yliopistoon opettajaksi 1589. Pian hän pääsi tutkimaan muutamaa Aristoteleen luomaa teoriaa käytännössä. Aristoteles oli aikoinaan olettanut, että eripainoiset kappaleet putoavat eri nopeudella siten, että kymmenen kiloa painava kappale putoaa kymmenen kertaa nopeammin kuin kilon kappale (painoyksikkö on tässä vertauskuvallinen). Tämän seikan hän kumosi Pisan kaltevaa tornia apuna käyttäen (myöhemmin asia on todistettu tyhjiötilassa). Mutta vaikka kokeellinen tulos osoitti Galileon olevan oikeassa eivät aikalaiset filosofit asiaa uskoneet.

Toinen meillekin tunnettu asia sai uuden käänteen, kun Hollanissa keksitty alkeellinen kaukoputki tuli Galileon tietoon. Pian hän alkoi kehittää sitä tehokkaammaksi ja alkoi tähystellä taivaalle. Hän teki kaukoputkellaan havaintoja, joita ei olisi saanut olla edes olemassa Aristoteleen teorian mukaan. Aristoteles päätteli maailmankaikkeuden olleen aina olemassa (ei kovin huono päätelmä kuitenkaan) ja että Maa on kaiken keskus. Paljon muutakin hän esitti. Osa hänen ajatuksistaan ei ollut kovin kaukana nykyisin tunnetusta totuudesta. Kun ajatellaan hänen tehneen kaikki oletuksensa, on tulos eittämättä häämentävä vielä tänäkin päivänä.

Galilei suoritti systemaattisia havaintoja avaruudesta ja kykeni varmentamaan aikaisemmin Kopernikuksen ja Keplerin tekemiä tutkimuksia, jotka koskivat maapallon suhdetta aurinkoon ja auringon suhdetta silloin tunnettuihin planeettoihin. Galileo joutui aikanaan Pyhän inkvisition eteen vastamaan kerettiläisistä ajatuksistaan koskien taivaan järjestystä. Hän joutui kaikkiaan viisi kertaa puolustamaan itseään tai paremminkin yhtä julkaisuaan, jonka otsikko kuului: ”Vuoropuhelu, jonka on kirjoittanut akateemikko Galileo Galilei.” Hän otti kantaa kirjoituksessaan myös Kopernikuksen teoriaan aurinkokunnan järjestyksestä. Lainaan tähän sen kohdan ensimmäisestä kuulustelupöytäkirjasta, joka tehtiin vuonna 1633: ”Syynä näiden kardinaalien tapaamiseen oli se, että he halusivat saada tietoja Kopernikuksen opetuksesta, koska hänen kirjansa oli muille kuin matemaatikoille ja tähtitieteilijöille niin kovin vaikeatajuinen. Erityisesti he tahtoivat tietää taivaankehien järjestyksestä kopernikaanisessa olettamuksessa eli siitä, miten Kopernikus asettaa Auringon planeettojen kiertoratojen keskipisteeksi, sitä kiertämään ensimmäiseksi Merkuriuksen radan, sitten Venuksen, sitten Kuun joka kiertää Maapalloa ja näiden ulkopuolelle Marsin, Jupiterin ja Saturnuksen, ja mitä liikkumiseen tulee, hän asettaa Auringon liikkumattomaksi keskelle ja sanoo Maan pyörivän oman akselinsa ympäri kerran vuorokaudessa ja Auringon ympäri kerran vuodessa.”

Hän oli siis yhtä mieltä Kopernikuksen ajatuksen kanssa suurelta osin paitsi planeettojen kiertoratojen suhteen auringon ympäri. Viisi kertaa hän joutui inkvisition kuultavaksi. Viimeisessä istunnossa hän myöntää olleensa väärässä tutkimuksissaan ja lupaa palata katolisen kirkon julistaman opin kannattajaksi maapallo-keskeisessä opissa. Mutta hänen loppulausunnossaan on kuitenkin sellainen ajatus, että hän ei kirjoituksessaan ole ”päätymässä mihinkään selvään johtopäätökseen” oman teoriansa puolesta.

Lopettaessaan puolustuspuheensa hänen kerrotaan  mutisseen puoliääneen poistuessaan paikalta: ”Eppur si muove” (se pyörii sittenkin). Tuskin hän kuitenkaan näin oli sanonut.

Mainitaan vielä, että Galileon ainoa poika Vincenzo Galileista tuli virallisesti (laillisesti) hänen poikansa vuonna 1619. Hän siis meni naimisiin ja sai aviosta kolme lasta Galileo (1629-1652), Carlo (1631-1875) ja Cosimo (1636-1672). Carlo meni naimisiin 1660 Alssandro di Tommaso Pancettin kanssa ja heille syntyi kaksi lasta Sestilia ja Polissena (kaksoset s. 1662) ja Vincenzio (1665-1709). Sestilia ja Polissena menivät luostariin ja Vincenzo meni naimisiin Rosa di Niccolo Perosion (k. 1736) kanssa. Vincenzion kolmas ja nuorin poika Cosimo vihittiin lähetyssaarnaajaksi 1663.

Vehunkylän vanha mylly Soinissa

Pato nostatti veden määräkorkeuteen. Ylimääräinen vesi juoksutettiin kanavaa pitkin ohi myllyn.

Oikealla myllyn seinästä ulkona näkyy rautakampi, joka oli kiinnitetty vesirattaan akselin päähän.

Kampeen voitiin kiinnittää aisa, joka liikutti pärehöylää.

 Voimanlähteenä on lähes nelimetrinen vesiratas, jonka alakautta juoksutettiin vesi. Rattaan pyörimisnopeus ei ollut kovin suuri mutta se synnytti vonmakkaan väännön.

 Ulkoapäin mylly on vaatimattoman näköinen. toinen kerros on tehty laudasta

Vesirattaan pyörimisliike välittyi pystryasentoiseen hammasrattaaseen, joka välitti pyörimisliikkeen yäkerrassa olevalle jauhavalle kivelle.

Yläkerrassa on kivipari ja sen yläpuoella jyväratti, josta jyvät valuivat hitaasti jauhavan kiven silmään.

Jauuhot valutettiin säkkiinedssä olevasta aukosta.