Werner Thomé - Alajärven Mustastakorvesta Pariisin taiteilijapiireihin

         Thomén suku tuli Suomeen Ruotsista. Suvun ensimmäinen asukas Suomessa oli Johan Kristian Thomé (1766-1836). Hän tuli Suomeen ennen vuotta 1797 ja ryhtyi kauppiaaksi Turussa. Tästä lähtee Thomén suku alkuun Suomessa. Johan Kristianin pojanpoika tuli aikoinaan Alajärven hoitoalueelle metsänhoitajaksi 1877.

Missä ovat Thomén suvun tunnetut juuret?  On mentävä Skotlantiin saakka. Siellä asui MacDonald-niminen klaani, jonka jälkeläiset joutuivat siellä sisäisiin kahinointiin luultavasti klaanien välisissä erimielisyyksissä vuonna 1615. Kaksi veljestä pakeni tappeluksia ja yrittivät Ruotsiin. Mutta haaksirikossa Torekovin luona Skonessa vanhempi veljeksistä hukkui ja Anders-niminen, 14-vuotias, pääsi perille. Hänet pelasti haaksirikosta Hannu-niminen muurari ja hän opetti Andersille muurarin ammatin.

Suvun edustajat Ruotsissa olivat pääasiassa kirkollisissa viroissa. Sen sijaan Suomeen siirtynyt sukuhaara keskittyi maalliseen toimintaan. Monet olivat näet kauppa-alalla tai seilasivat merillä.

Verner Thomén isä oli siis metsänhoitaja Johan Henrik Thomé. Hän oli syntynyt Viipurissa 1839. Hänen isänsä oli siellä tuolloin maanmittarina mutta muutti myöhemmin Jäääskeen, jossa kuoli. Hänestä tuli ylioppilas Turussa 1859, valmistui metsänhoitajaksi ja oli aluksi työssä Kuusamon hoitoalueella 1870. Hän meni orpanansa Agnes Vallinin kanssa naimisiin. Agnesin isä oli kauppias Porissa ja äiti oli Vinterin sukua.

Johan Henrikin perheeseen syntyi kahdeksan lasta, joista Verner oli nejäs ja ensimmäinen Alajärvellä syntynyt.

Verner Thomé syntyi 4.4.1878 Alajärven Iiruulla. Hoitoalueen virkatalo sijaitsi Mustassakorvessa, kaukana silloisen sivistyneistön keskuudesta. Kirkonkylään oli monta kymmentä kilometriä ja yhteydet sinne heikot. Vain kirkkoherra Johansson silloin tällöin kävi kyläilemässä Thoménien luona. Päiväkirjoissaan hän kertoo näistä tapaamisista. Vielä kauempana oli Vernerin koulupaikka. Hän joutui matkustamaan Ouluun saakka, missä hän kävi ruotsikielistä lyseota.

Ei viihtynyt Verner koulun penkillä tutkintoon saakka. Kuudennen luokan jälkeen oli halu ryhtyä taiteilijaksi. Hän nähtävästi palasi kotiinsa ja lähti sitten Helsinkiin vuonna 1898 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun ja menestyi hyvin lahjakkaana oppilaana. Hän oli saanut tuntumaa jo Mustassakorvessa olleen ateljeen kautta, missä hänen vanhempi veljensä Valter harrasti piirtämistä. Myöhemmin Valterista tuli arkkitehti.

Taitelijoille tavanomaiseen tapaan hän lähti piirustuskoulun jälkeen laajalle Euroopan matkalle vuonna 1901 matkastipendin turvin. Hän kierteli useimmissa Euroopan maissa paitsi opiskelemassa myös etsimässä aiheita. Pisimmät matkat ulottuivat Marokkoon ja Egyptiin saakka. Hänellä oli useita näyttelyitä sekä kotimaassa että ulkomailla.

Erityisen lahjakas hän oli muotokuvamaalarina mutta myös maisemia hän teki. Erityisesti mainitaan eräissä teoksissa hänen maalauksensa ”Hiekkarannalla leikkiviä poikia”. Huomattavien teosten joukkoon luetaan myös Alajärven kirkon alttaritaulu ”Jeesus Getsemanessa”. Tämän työn hän lahjoitti Alajärven seurakunnalle äitinsä välityksellä tai mahdollisesti äitinsä pyynnöstä.

Olisi voinut kuvitella Verner Thomén keskittyneen luontoaiheisiin, mutta näin ei käynyt. Luultavimmin kävi niin, että hän taiteilijaystäviltään vaikutteita, jotka ohjasivat hänen Septem-ryhmän kannattajaksi. Ryhmäläiset käyttivät teoksissaan puhtaita kirkkaita värejä (sateenkaarivärit).

Verner Thomé sai professorin arvonimen 1941. Hän kuoli Helsingissä 1.6.1953.

Tässä suvun alkujuuri:

Taulu 1

1.  Thomas Andersson Helsingburgensis, Ousbyn kirkkoherra Skånessa, s. 2.4.1626 Helsingborgissa ¹, k. 9.8.1692.

Thomas Andersson Helsnihburgensis on Thomaeus-suvun kantaisä. Thomasin ja Karinen avioliitosta, joka kesti 33 vuotta, syntyi 15 lasta. Heistä vain 6 tunnetaan. Hekin ottivat sukunimeksi Thomaeus.

Puoliso: Vihitty 1659 Karine Hansdotter Vinslöff, Helsingburgensis, Ousbyn rovastin tytär.

     Lapset:

     Andreas hänellä oli pastoraatti Ousbyssä 1690, s. 16.3.1663 Ousbyssä ¹, k. 1.4.1691 Ousbyssä (naimatonna).

     Petrus s. 30.8.1666 Ousbyssä. Tauluun 2.

     Jöns s. 1667 Ousbyssä. Tauluun 3.

     Kristian s. 1669 Ousbyssä. Tauluun 4.

     Johan lääketieteen tohtori, s. 1670 Ousbyssä, k. 31.7.1712 Malmössä (naimatonna).

     Catharina s. Ousbyssä. Tauluun 5.

Taulu 2

2.  Petrus Thomaeus, Taulusta 1, Ousbyn rovasti, valtiopäivämies, s. 30.8.1666 Ousbyssä, k. 29.7.1721 Ousbyssä.

Puoliso: Vihitty noin 1693 Catharina Davidsdotter Möllenstedt, Thomaeus, rovastin tytär.

     Lapset:

     Anna Sophia s. 18.9.1694 Ousbyssä ¹. Tauluun 6.

     Ingeborg s. 1697 Ousbyssä, k. 1765 Malmössä.

     Tomas s. 31.10.1699 Ousbyssä. Tauluun 7.

Taulu 3

2.  Jöns Thomaeus (Helsingburgensis), Taulusta 1, kirkkoherra Halmstadissa ja Zirkeköpingissä ¹, s. 1667 Ousbyssä, k. 1709.

Puoliso: Vihitty 24.2.1697 Hedvig Luudin, Lundin akatemiavoudin tytär. 

Taulu 4

2.  Kristian Thomaeus (Helsingburgensis), Taulusta 1, kirkkoherra Gudmuntorpossa ¹, s. 1669 Ousbyssä, k. 2.1.1718 Gudmuntorpissa.

Avioliitto lapseton.

Puoliso: Vihitty 1693 Karna Nilsdotter Kråka. 

Taulu 5

2.  Catharina Thomae Engstedt, Taulusta 1, s. Ousbyssä, k. 1707.

Puoliso: Vihitty 17.10.1712 Lars Engstedt, Borrebyn rovasti, s. 24.7.1666, k. 26.8.1733. 

Taulu 6

3.  Anna Sophia Petrisdotter Thomaeus, Taulusta 2, s. 18.9.1694 Ousbyssä ¹, k. 5.9.1775 Ousbyssä.

Anna Sophian ensimmäisestä avioliitosta on yksi poika. Muut avioliitot olivat lapsettomia.¹.

1. puoliso: Henrik Westerdahl, Fulltoftan kirkkoherra, s. 1685 ?, k. 28.1.1735.

2. puoliso: Vihitty 1737 Hans Frost, Malmön komministeri, s. 1700, k. 1744.

3. puoliso: Vihitty 4.11.1746 Olof Tranaeus, Ousbyn rovasti, s. 1682, k. 2.1.1751. 

Taulu 7

3.  Tomas Thomaeus, Taulusta 2, Ousbyn rovasti, filosofian maisteri, s. 31.10.1699 Ousbyssä, k. 20.7.1752 Hjersåsissa.

Avioparilla vain yksi lapsi.

Puoliso: Vihitty 14.3.1730 Elisabeth Maria Hansdotter From, Thomaeus.

     Lapset:

     Per s. 1730 Skånen Hjärsåsissa. Tauluun 8.

Taulu 8

4.  Per Thomaeus, Taulusta 7, opettaja Karlskronassa, fil. maist., kirkkoherra Ifössä ja Kiabyssä, s. 1730 Skånen Hjärsåsissa, k. 31.3.1783 Ifössä.

Perheessä oli 5 lasta, kaikkien poikien sukunimenä oli Thomé paitsi Gustaf Henrikin.¹.

Puoliso: Vihitty 1759 Catharina Magdalena Skoge.

     Lapset:

     Elisabeth Maria s. 1760, k. ennen 1823 (naimatonna).

     Thomas s. 1762, k. ennen 1823 (naimatonna).

     Gustaf Henrik 1. tutkimussihteeri kuninkaallisessa kansliassa, s. 1763 Karlskronassa ¹, k. 5.9.1823 Tukholmassa (naimatonna).
Hänellä oli kuitenkin yksi poika Gustaf Thomé(e), joka oli naimisissa ja hänen perheeseensä kuului ykis poika ja yksi tyttö.¹.

     Johan Kristian s. 22.9.1766 Ruotsin Karlskronassa. Tauluun 9.

     Per s. 5.5.1768 Ruotsin Ifössä.
Asui ulkomailla, muut tiedot puuttuvat.

Taulu 9

5.  Johan Kristian Perinpoika Thomé, Taulusta 8, Turun raastuvanoikeuden aktuaari, s. 22.9.1766 Ruotsin Karlskronassa, k. 8.10.1836 Turku.

Muutti Suomeen ja rupesi kauppiaaksi Turussa, jossa sitten eli raastuvanoikeuden aktuariuksena ja huutokauppatirehtöörinä. (Axel Bergholm).

Puoliso: Vihitty 16.8.1792 Elisabet Eleonora Johanintytär Sjöstedt, kauppiaan tytär, s. 21.9.1771, k. 4.10.1846 Turku.

Vanhemmat: Johan Heikkilä, Sjöstedt, Turkulainen kauppias, s. 10.4.1737 Vesilahti, k. 10.7.1810 Karuna ja Elsa Margareta von Phaler, s. 1745, k. 20.10.1823 Turku.

LÄHDELUETTELO

1.  Utdrag ur stamtafla öfver slägterna THOMAEUS, THOMEE och ADELSKÖLD (Malmö. C.A. Anresson & C:s boktr., 1896)