Aleksanteri Raivion kohtalo - siirtolaisena USA:han ja Neuvostoliittoon

Aleksanteri Rokala, joka myöhemmin käytti sukunimenä Raiviota, lähti Amerikkaan 1902. Mutta sitä ennen hänen isänsä Antti Kustaa Rokala valmistautui myös muuttamaan sinne. Antti Kustaa oli syntynyt 1851 ja asui useassa eri paikassa. Erkki Mäkelä kirjoittaa hänen henkilöhistoriastaan:

 ” Antti joutui nuoresta vaihtamaan monta kertaa työ- ja asuinpaikkaa. Tästä syystä hänet on merkitty kirkonkirjoihin monella eri sukunimellä: Kastettujen kirjaan isänsä Heikki on merkitty Anttilan talon  Rokalan torppariksi ja käytti nimeä Rokala.  Antti asui Rokalassa vanhempiensa ja Matti veljensä kanssa, kunnes molemmat vanhempansa kuolivat nälkävuonna 1868. Isän kuolinsyyksi on merkitty tuntematon sairaus ja äidin lavantauti. Antti oli tuolloin 15 -vuotias. Hän meni Storhökiin rengiksi 1869. On myöhemmin merkitty rippikirjoihin naimattomien renkien luetteloihin. Asui itsellisenä Lillhökissä, josta muutti 1878 "kanssa-asujaksi" Kurejoen Anttilan talon Raivion torppaan. Avioitui siellä 1879 Leena Jaakontytär Hautamäen kanssa. Saivat kolme lasta. Vaimo Leena kuoli Raivion torpassa 1885. Antti avioitui Susanna Linnanmäen kanssa. Avioparille syntyi useita lapsia. Antti muutti Amerikkaan, 1900 ja Aleksi 1902.  Sisar Hilma muutti Kortesjärvelle.”

Antin ensimmäisestä aviosta syntyi vuonna 1883 Aleksanteri, jonka kohtaloa seuraamme. Ennen häntä syntyivät Hilma (1879) ja Antti Kustaa (1881) joka hänkin lähti Amerikkaan.

Tavanomaisia syitä Amerikkaan lähdölle oli useita. Tärkeimpiin kuului paremman elämän hankkiminen. Jo aiemmin USA:han muuttaneet sukulaiset tai naapurit laittoivat viestejä Suomeen ja kertoivat hyvistä oloistaan Amerikassa. Näin varmasti olikin kunnes edellä mainittu lama iski päälle.

Toinen syy oli tsaarin armeijan pakoilu ja kolmas syy oli puhdas seikkailunhalu. Jälkikäteen ajatellen syyt olivat järkeviä ja hyväksyttäviä asioita. Siirtolaisuuden aikaa koskevat tiedot on koonnut Ahti Koski Kanadasta. Hänellä on myös äidinpuoleisen sukunsa juuret Alajärvellä. Hänen äitinsa Aune Bertta Halla-aho oli kotoisin Kruununpuistosta. Aune muutti Kanadaan 1929.

Aleksanteri (Alexander) lähti siis 1902 Amerikkaan, jossa hän käytti sukunimenä Raiviota. Vuoden 1910 väestönlaskennassa hänet on merkitty asuvaksi Michiganin osavaltiossa, Houghtonin piirikunnassa ja Portage Township-nimisellä paikkakunnalla. Alue on tyypillistä maaseutua, josta löytyy maatiloja. Hänen ammatiksi oli tuolloin  merkitty farmer (maanviljelijä).

Jostain syystä Aleksanteria ei näy vuoden 1920 väestönlaskennassa. Syynä saattaa olla epätarkat tilastotiedot. Mutta vuoden 1924 alusta on hänen kohdallaan merkintä, että on hakenut passia lähteäkseen katsomaan Suomeen isäänsä. Hän sai USA:n kansalaisuuden 30.1.1911 joten hänellä on täytynyt olla jonkinmoinen kielitaito. Vaikuttaa siis siltä, että hänen isänsä, joka on merkitty lähteneeksi Amerikkaan, on palannut takaisin Suomeen. Passiin hänet oli merkitty ammatilla ”blacksmith” (seppä). Ammatti oli siis vaihtunut. Nähtävästi maanviljelys ei ollut sitä mitä hän tahtoi tehdä.

Jos hän kävi Suomessa, ei hän viipynyt vuotta pidempään entisessä kotimaassaan. Hän meni näet jos seuraavana vuonna naimisiin USA:ssa Ida Juhantytär Hynnisen (os. Kopola) kanssa. Ida oli jäänyt leskeksi Amerikassa 1920 ja ensimmäisestä avioliitosta oli syntynyt kolme lasta, jotka kaikki olivat vielä lapsia. Kaikki lapset tulivat siis lesken mukana ja Aleksanteri otti heidät nimelleen. Koko perhe muutti toiseen paikkaan asumaa ja se tavataan 1930 väestönlaskennassa asumassa Michiganin osavaltiossa, Houghtonin piirikunnassa South Range-nimisellä paikkakunnalla. Tämäkin asuinpaikka on maisemaltaan varsin maaseutumainen ja harvaan asuttua seutua.

Muutto Neuvostoliittoon 

South Rangessa asuminen jäi vain muutamaan vuoteen sillä Aleksanteri lähti vaimonsa kanssa Neuovstolliittoon. Ensin sinne muutti Idan ensimmäisestä aviosta syntynyt Roy 1.1.1932, asettui Karjalaan niin kuin lähes kaikki siirtolaiset. Pian hänen jälkeensä muutti Aleksanteri vaimonsa kanssa 11.8.1932.

Kohtalo ei ollut suopea heitä kohtaan sillä Aleksanteri katosi Stalinin vainojen aikana ja todennäköisesti hänet teloitettiin. Poika Roy pääsi pakenemaan vuonna 1936 ja palasi Suomeen. Hänelle myönnettiin passi, jonka avulla hän pääsi palaamaan takaisin USA:han.

USA:ssa hän meni naimisiin ja alkoi käyttää isäpuolensa sukunimeä Raivio. Royn lapsia elää vielä USA:ssa. Roy kuoli 1998. Ida vangittiin Petroskoissa 1938 mutta vapautettiin seuraavana vuonna. Hänen myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomat. Royn sisar Salme palasi takaisin Neuvostoliitosta ja meni naimisiin USA:ssa.

Tämä on vain yksi tuhansista tarinoista, joita syntyi siirtolaismuuton aikaan Neuvostoliittoon. Sopii kyllä uskoa, että monilla oli usko siihen, että olot siellä olisivat paremmat. Mutta on hyvä tietää tämänkin tarinan pohjalta se totuuden toinen puoli, että usean perheen kohtalo oli kova silloisessa järjestelmässä. He tulivat petetyiksi.

Lähteet: Alajärven rippikirjat
              Ahti Koski/Kanada