Antrea:
Kirkko (kolmas) rakennettiin
Saavanmäelle 1893-1894. Vuonna 1941 se tuhoutui venäläisten tykkitulessa.
Seurakunnan palvelijat
vuonna 1939: Kirkkoherra, rovasti Hannes Pihlamaa, kappalainen ja kirkkoherra
Veikko Leonard Kari, kanttori-urkuri Pekka Turunen ja suntio Pekka
Miikkulainen.
Harlu:
Omaa kirkkoa ei ollut. Kirkkona
toimi Oy Läskelä Ab:n omistama rakennus. Se tuhoutui Jatkosodan alussa. Arkisto
on saatu talteen.
Seurakunnan palvelijat 1939:
kirkkoherra (ensimmäinen ja ainoa vakinainen) Ilmari Valdemar Tuominen,
kanttori Antti Moilanen ja suntio Aapo Lamberg.
Heinjoki:
Kirkko on olemassa, mutta sodan
aikana venäläiset käyttivät sitä hevostallina ja varastona. Se luovutettiin
korjattuna venäläisille vuonna 1944 sodan loputtua.
Seurakunnan palvelijat 1939:
kirkkoherra, rovasti K. Palovaara, kanttorin virka avoin, suntio Tuomas
Pöyhönen.
Hiitola:
Kirkko oli hyvässä kunnossa
sodan jälkeen, kun siitä oli luovuttava.
Seurakunnan palvelijat 1939:
kirkkoherra, rovasti Klas Filip Järnefelt, kappalainen fil. maist., rovasti
Johannes Torsten Rafael Hartman, kirkkoherran apulainen, pastori Jorma
Heiskanen, kanttori-urkuri tirehtööri Juho Uosukainen ja suntio Eino Kiuru.
Ihantala:
Ihantalan hovin rakennus
muutettiin kirkoksi vuonna 1927. Talvisodan jälkeen kirkko on purettu ja viety
tuntemattomaan paikkaan.
Seurakunnan palvelijat 1939:
kirkkoherra Suomi Huolila, v.t. kanttori Toivo Tynkkynen ja suntio Heikki
Häkkilä.
Impilahti:
Viimeisin kirkko (kolmas)
rakennettiin 1862. Talvisotaa seuranneena aikan kirkko oli kärsinyt sisältä
huomattavia vaurioita. Alttaritaulu pelastettiin Iisveden kirkkoon, Isompi
kirkonkello siirrettiin Lapuan Tiistenjoelle samoin urut.
Seurakunnan palvelijat 1939:
kirkkoherra, rovasti I. V. Talvitie,
kappalainen, rovasti Ilmari Salomaa, papiston apulaisena Pitkärannassa pastori
Jouko Karanko, kanttori-urkuri Impilahdella Otto Pellikka ja Pitkärannassa A.
Heimola, suntio Impilahdella Juho Tolvanen ja Pitkärannassa Benjam Piitulainen.
Impilahden Pitkärannassa oli oma kirkko 1920-luvulta alkaen. Sen kuitenkin tuhosivat
suomalaiset tykistötulella, koska siitä oli muodostunut venäläisille tukikohta
sotatoimia varten.
Jaakkima:
Viimeisin kirkko (kolmas)
valmistui 1845. Talvisodan jälkeisenä aikana kirkko kärsi sisältä suuria
vaurioita venäläisten toimesta. Korjausten jälkeen kirkko luovutettiin 1944
ehjänä venäläisille.
Seurakunnan palvelijat 1939:
kirkkoherra, rovasti Johannes Sinkkonen, kappalainen, pastori Gustaf Lennart
Lilius, kanttori-urkuri Kaarlo Antero Korhonen ja suntio Emil Jääskeläinen.
Johannes:
Viimeisin kirkko oli
Johanneksen seurakunnan neljäs. Se rakennettiin 1888. Venäläiset hajottivat
tiilikirkon talvisodan jälkeen. Jatkosodan aikana rakennettiin Vaahtolaan
seurakuntatalo, jonka piti toimia kirkkona mutta vuonna 1944 piti perääntyä
alueelta. Seurakunnan palvelijat 1939: kirkkoherra, rovasti Aarne V. Halla,
virallinen apulainen, pastori Jaakko Keppo, Kanttori-urkuri, tirehtööri Gabriel
Heimola ja suntio Anton Rikkonen.
Jääski:
Jääsken viides kirkko
rakennettiin 1844. Kirkko tuhoutui syyskesällä 1941 sotatoimien yhteydessä. Seurakunnan
palvelijat 1939: kirkkoherra, rovasti Anders Lappalainen, kappalainen, pastori
Antti J. Pulkkinen, Kanttori-urkuri Eljas Oravalahti ja suntio Matti Henttonen.
Kanneljärvi:
Kirkko rakennettiin
Kanneljärven Kokkomäelle vuonna 1934. Talvisodan aikana kirkko jäi pystyyn.
Vuosina 1940 -1941 kirkko oli rehusuojana ja –myllynä. Ehdittiin osittain
kunnostaa ennen vuotta 1944, jolloin se oli luovutettava. Seurakunnan
palvelijat 1939: kirkkoherra, rovasti Viktor Muukkonen, v.t. kanttori, kansakoulunopettaja
Toivo Kannas, suntio Kaarlo Nikkanen.
Kaukola:
Kaukolan toinen kirkko
rakennettiin 1933. Talvisodan päättyessä kirkko oli ehjä mutta sitten kirkkoa
muutettiin purkamalla kirkon tornin yläosa, kuori ja alttari. Kirkkoa ei
korjattu enää ennen vuotta 1944, jolloin se jäi rajan taakse. Seurakunnan
palvelijat 1939: kirkkoherra, rovasti K. E. Forss, kirkkoherran apulainen,
pastori Tuure Liski, kanttori, dir. cant. Juho Kiuru ja suntio Juho Huuhka.
Kirvu:
Kirvu oli Jääsken seurakunnan
kappeli. Kirvun kolmas kirkko rakennettiin puusta vuonna 1815-1816. Talvisodan
aikana urut on hävitetty. Uudet urut tilattiin 1943 mutta niitä ei ehditty
asentaa paikoilleen enne luovutusta. Alttaritaulu pelastettiin Orimattilaan.
Talvisodan jälkeen kirkkoa oli tuhottu monella tavalla, käytetty mm.
viljamakasiinina. Kirkko ehdittiin kunnostaa ennen luovutusta 1944. Seurakunnan
palvelijat 1939: kiekkoherra, rovasti Juho Silvennoinen, kappalainen,
kirkkoherra Lauri Henrik Taskinen, kanttori-urkuri Aarne Aartio ja suntio Otto
Saari.
Kivennapa:
Kivennavan kuudes kirkko –
Pyhän Pietarin kirkko - saatiin valmiiksi 1808. Se tuhoutui Talvisodan aikana
ja kaikki sisällä olleet välineet tuhoutuivat. Uusi kirkko rakennettiin
Linnamäelle kenraali Pajarin joukkojen toimesta. Kirkko ehti toimia hetken
aikaa vuodesta 1943 alkaen enne luovutusta. Seurakunnan palvelijat 1939:
kirkkoherra, rovasti Otto Viktor Autere, kappalainen, pastori Hugo Anian
Honkamo, kanttori-urkuri Maunu Tihverä ja suntio Mikko Paavolainen.
Koivisto:
Viimeisin kuuden kirkko
valmistui 1904. Se tehtiin punertavasta graniitista. Talvisodan jälkeen kirkko
oli sisältä tuhottu. Se kuitenkin korjattiin. Seurakunnan palvelijat 1939:
kirkkoherra, rovasti Toivo Kansanaho, kappalainen, pastori K. V. Keituri,
kanttori-urkuri Tauno Äikää ja suntio A. Pörrö.
Korpiselkä:
Korpiselästä muodostui
rukoushuonekunta 1835. Se sai kirkon 1889 -1890 valtion toimesta. Rukoushuone
lienee vieläkin ehjänä. Rukoushuoneen palvelijoina olivat 1939: pappi,
pastori Antero Kopperi 30.11.1939 saakka ja sitten pastori Nestori Puranen,
katekeetta-lukkari Aleksi Mononen ja suntio Riko (Gregorius) Ihanus.
Kuolemanjärvi:
Kuolemanjärven viimeisin kirkko
on valmistunut 1902. Se on tehty graniitista. Talvisodan aikana kirkko
vaurioitui jonkin verran. Sen sisätilat tuhoutuivat tulipalossa kokonaan. Sen
korjaamiseen ei ehditty ennen toista luovutusta. Seurakunnan palvelijat
1939: kirkkoherra, rovasti Erkki Gummerus, virallinen apulainen, pastori Toivo
Roivas ja kanttorina Väinö Vänskä.
Kurkijoki:
Viimeisin kirkko rakennettiin
puusta 1878 -1880. Talvisodan jälkeen kirkko jäi ehjänä venäläisille mutta
syksyllä 1941 suomalaisten palattua alueelle kirkko oli sisältä pahasti
tuhottu. Mm. urkuparvelle oli rakennettu elokuvakoneen tiiliset kopit ja
suuriosa penkeistä oli poistettu. Kirkko kuitenkin kunnostettiin ja vuonna 1944
jäi hyvässä kunnossa rajan taakse. Seurakunnan palvelijat 1939: kirkkoherra,
pastori Arvi Kujala, v.t. kappalainen Antti Jalmari Pulkkinen ja suntiona Onni
Valkeapää.
Käkisalmi:
Viimeisin kirkko vihittiin
ensimmäisenä adventtina 1930. Tätä vanhempi kirkko tuhoutui 1941. Uusi kirkko
vaurioitui sodan aikana myös eikä sitä ehditty korjata ennen luovutusta. Seurakunnan
palvelijat 1939: kirkkoherra, rovasti Niilo Mustala, virallinen apulainen,
pastori Veikko Vapalahti, kanttori dir. cant. Anton Neuvonen ja suntio Pekka
Suhonen.
Lavansaari:
Kirkko (toinen) rakennettiin
1783 Pohjakylään korkeimmalle paikalle. Ennen saaren luovuttamista kirkonkello
siirrettiin pois Ilomantsiin. Kirkon kohtalosta ei ole tarkempaa tietoa. Seurakunnan
palvelijat 1939: saarnaaja-kansakoulunopettaja, pastori Antti Koljonen,
kanttori Lehtola ja suntio Adam Suomalainen.
Lumivaara:
Kirkko otettiin käyttöön
7.7.1935. Talvisodan jälkeen kirkko jäi ehjänä venäläisille. Jatkosodan aikana
todettiin kirkko sisältä tuhrituksi. Alttaritaulu oli töhritty näkymättömäksi,
penkit poistettu ja alttari tuhottu. Kirkkoa ei ehditty korjata kokonaan enne
toista luovutusta. Seurakunnan palvelijat 1939: kirkkoherra, pastori Paavo
Kiuru, Saaren ja Lumivaaran seurakuntien yhteisesti palkkaama nuorisopappi,
pastori K. V. Kanervo, kanttori Otto Rasilainen ja suntio Eino Kirmanen.
Metsäpirtti:
Vanha kirkko purettiin ja
rakennettiin uudelleen 1841 hieman korotettuna. Kirkko tuhoutui tykkitulen alla
ja paloi perustuksiaan myöten joulukuussa 1939. Uutta kirkkoa ei enää
rakennettu. Seurakunnan palvelijat 1939. kirkkoherra, rovasti J. K.
Sakkinen, apulainen, pastori Eino Vauramo, kanttori-urkuri Eino Seppä ja suntio
Aapro Paussu.
Muolaa:
Viimeisin kirkko (neljäs)
rakennettiin 1849-1852 edellisen kirkon paikalle. Kirkko oli 1939-1940
tykistötulen alaisena ja tuhoutui sodan aikana kokonaan. Uutta kirkkoa ei
rakennettu. Seurakunnan palvelijat 1939: kirkkoherra, pastori (myöh.
rovasti) Toivo Rapeli, kappalainen, pastori Immo Aatolainen, kanttori, dir.
cantus Martti Johannes Inkinen ja suntio Viljam Hyytiäinen.
Pyhäjärvi:
Viimeinen kirkko rakennettiin
1765 ja peruskorjattiin 1902. Kirkko paloi talvisodan lopulla perustuksiaan
myöten. Seurakunnan palvelijat 1939: kirkkoherra, rovasti K. A. Viika,
kappalainen, pastori Uuno Henrik Lempinen, kanttori-urkuri Toivo Koiranen ja
suntio Martti Talja.
Pälkäjärvi:
Seurakunnan kolmas kirkko
rakennettiin Iljalan kylään 1869. Kirkko oli puurakenteinen. Kirkko on purettu
ja siirretty Pälkjärven mielisairaalaan. Kirkonmenot pidettiin Jatkosodan
aikana Alahovin salissa. Seurakunnan palvelijat: kirkkoherra Veikko
Korvenheimo, kanttori-urkuri Martti Kilpiranta ja suntio Antti Vasko.
Rautjärvi:
Kyseessä on Ilmeen
kappeliseurakunnan kirkko. Se valmistui 1777 ja korjattiin 1910. Kirkonkellot
vietiin Talvisodan jälkeen Lahteen ja ovat nykyisin Laikon rukoushuoneen
kellotornissa. Jatkosodan alettua 1941 kirkko oli pystyssä mutta oli
sisätiloiltaan tuhottu. Kappeliseurakunnan palvelijat 1939: kirkkoherra,
rovasti Arvo Salomaa, vt. pitäjänapulainen, pastori Yrjö Kohonen ja kanttori
Eemil Hänninen.
Rautu:
Viimeisin kirkko on rakennettu
1925-1926. Talvisodan alettua suomalaiset räjäyttivät kirkon. Uutta kirkkoa ei
rakennettu. Seurakunnan palvelijat1939: kirkkoherra, rovasti Paavo Ismael
Salo, kanttori-urkuri, tirehtööri Juho Henrik Kosonen ja suntio Samuli
Valkonen.
Ruskeala:
Viimeisin kirkko valmistui
juhannuksena 1834. Korjauksia tehtiin 1928. Talvisodan alettua kellot
evakuoitiin 1940. Toinen siirrettiin Viinijärvelle ja toinen on
tietymättömissä. Myös urut sattin pelastettua ja siirrettiin Kiihtelysvaaran
kirkkoon. Kirkko paloi 1941 taistelujen aikana. Seurakunnan palvelijat 1939:
kirkkoherra, pastori (nyk. rovasti) Hannes Kauppinen, kappalainen, pastori
Paavo Kattelus., kanttori-urkuri Isidor Teittinen ja suntio Juho Moilanen.
Räisälä:
Viimeisin kirkko rakennettu
1911-1912 graniitista. Alttaritaulu on nyt Kokemäen kirkossa tallessa. Kellot
on siirretty Kooman siunauskappeliin Kokemäelle ja toinen Kiukaisten Panelian
rukoushuoneelle. Seurakunnan palvelijat 1939: kirkkoherra, lääninrovasti
Vihtori Heinikainen, kappalainen, pastori (nyk rovasti) Jorma Helasvuo,
kanttori-urkuri Armas Leinonen ja suntio Aarne Korhonen.
Sakkola:
Viimeisin kirkko on valmistunut
1779 ja sitä on korjattu kaksi kertaa, vuonna 1878 ja 1912-1913. Tämä kirkko
paloi syyskesällä 1941. Alttaritaulu ja kellot pelastettiin. Seurakunnan palvelijat
1939: kirkkoherra o.t.o. , seurakunnan kappalainen, pastori (nyk. rovasti)
Erkki Arvo Liesmaa.
Salla:
Kirkko rakennettiin 1833-1839
ja sitä uusittiin 1938-1939. Talvisodan aikana se paloi 8. joulukuuta eikä
mitään voitu pelastaa. Alueluovuktuksessa rauniot jäivät rajan taakse. Uusi kirko rakennettiin Märkäjärvelle vuonna
1950. Seurakunnan palvelijat 1939: kirkkoherra Risto Erkki Koivisto,
rajaseutupastori Niilo Johannes Kytömäki ja Erkki Ervamaa, kanttori Antti
Herman Lahtela ja suntio Juho Paloniemi.
Salmi:
Kirkko rakennettiin alun perin
rukoushuoneeksi 1877. Kellotapuli puuttui, oli kellotorni, joka talvisodan
aikana putosi alas. Sen myöhemp’ää historiaa ei tunneta. Kirkko on tuhottu
sisältä tyystin. Kaikki irtaimisto on viety pois. Jatkosodan aikana se oli
käytössä mutta tuhoutui 1944. Seurakunnan palvelijat 1939: kirkkoherra Matti
Juhani Huhtinen, kanttori-urkuri Erkki Kiltti ja suntio Mikko Vepsäsläinen.
Seiskari:
Viimeisin (kolmas) kirkko
rakennettiin 1878. Kirkonkellot on otettu talteen Kustaviin, josta ne on
lahjoitettu paikallisille seurakunnille. Seiskarin evakuoinnin jälkeen kirkko
oli pystyssä. Nykyistä kuntoa ei tunneta. Seurakunnan palvelijat 1939:
saarnaaja, pastori (nyk. rovasti) Akseli Elomaa, lukkari, kalastaja Anton Kiili
ja suntio, kalastaja Tahvo Marttila.
Soanlahti:
Soanlahden toinen kirkko
valmistui 1890. Kirkko rakennettiin poikkeuksellisesti valtion avun turvin
seurakuntalaisten köyhyyden vuoksi. Talvisodan alkaessa kirkko jäi venäläisille
ehjänä. Jatkosodan alkaessa venäläiset polttivat kirkon perääntyessään.
Jatkosodan aikana ei ollut kirkkoa käytössä. Suurempi kirkonkello siirrettiin
Ylivieskaan, jossa on säilytetty Pesosen talossa. Seurakunnan palvelijat
1939: kirkkoherra Lauri Hyvärinen, kanttori-urkuri Arvo Ahokas ja suntio Juho
Niissinen.
Sortavala:
Kirkko rakennettiin Sortavalan
Kisamäelle 1740 ja kellotapuli 1750. Kirkossa on tehty muuutoksia ajan myötä
mm. hankittiin urut 1871 ja laitettiin lämmitys 1904. Talvisodassa kirkko
syttyi 2.2.1940 tuleen lentopommituksen aikana. Uutta kirkkoa suomalaiset eivät
rakentaneet. Seurakuntien palvelijat 1939: kirkkoherra, rovasti Kaarle
Teodor Hulkkonen, 1. kappalainen, rovasti Tovo Multanen ja 2. kappalainen
rovasti Eino Johannes Abraham Pirinen, kaupunkiseurakunnan kirkkoherra,
lääninrovasti Oskari Fredrik Kanervo, yhteiset kirkonpalvelijat: urkuri Onni
Pakarinen, kanttori Kalle Sipilä ja suntio Kustaa Mäkelä.
Suistamo (Alattu):
Tätä kirkkoa alettiin rakentaa
Suistamon Alattuun vuonna 1938. Kirkkoa ei saatu valmiiksi ja Jatkosodan
perääntymisvaiheen aikana venäläiset polttivat kirkon 1941. Kirkon
palvelijana oli vain pastori Lauri Leikkonen vuonna 1939.
Suistamo (Leppäsyrjä):
Alkujaan rakennus oli
työväentalo, joka ostettiin pakkohuutokaupasta 1937 ja käytettiin kirkkona.
Talvisodan aikana siitä oli tehty leipomo. Jatkosodan aikana se kunnostettiin
uudelleen kirkoksi ja vihittiin uudelleen tarkoitukseensa 1. adventtina 1943. Kirkon
palvelijana toimi vain suntio Aleksi Sivonen 1939.
Suistamo (Loimola):
Kirkko rakennettiin hirsistä
1932. Talvisodan päättyessä kirkko oli ehjä. Heinäkuussa 1941 venäläisten
perääntyessä he sytyttivät kirkon palamaan.
Tulesta pelastettu irtaimisto
on lahjoitettu Puolangan seurakunnalle. Loimolan
viimeinen pappi oli Mauri Repo, joka kaatui sodan aikana.
Suojärvi:
Oman kirkon Suojärvi sai vuonna
1928. Ennen tätä rakennettiin Kuikkaniemen kylään valtion rahoituksella 1892
rukoushuone. Talvisodan alussa Suojärven kirkko paloi kokonaan. Myös kaikki
irtaimisto tuhoutui. Samoin tuhoutui Kuikkaniemen rukoushuone. Seurakunnan
palvelijat 1939: kirkkoherra, rovasti Risto Ruskokivi, kanttori-urkuri Taavetti
Sinkko ja suntio Antti Autio. Kuikkaniemen rukoushuoneen vahtimestari oli
katekeetta Einari Sissala.
Suursaari:
Suursaaren viimeinen kirkko
rakennettiin 1768. Asukkaat jättivät Suursaaren 1939 Talvisodan alussa, eikä sinne
päästetty jälleenvalatuksen jälkeen suomalaisia. Kirkon kohtalo on tuntematon. Seurakunnan
palvelijat 1939: saarnaaja kirkkoherra Lauri Hakamies, kanttori-urkuri Ville
Mattila ja suntio A. Esko.
Säkkijärvi:
Kolmas ja viimeinen kirkko
valmistui 1830-1833. Se oli kivikirkko. Korjauksia tehtiin 1872 (katto), 1904
(lämmitys) ja 1937 (urut). Kirkko tuhoutui pommituksissa 26.2.1940. Seurakunnan
palvelijat 1939: kirkkoherra, rovasti Hannes Lahti, pastori Eero Vähäpassi,
kanttori, tirehtööri J. V. Tenkanen ja
suntio, räätäli Matti Laaksonen.
Terijoki:
Seurakunnan kirkko valmistui
1908. Alttaritaulu katosi Talvisodan aikana ja uusi taulu siirrettiin Kärkölän
kyläkirkkoon Pusulassa toisen perääntymisen jälkeen. Kirkko oli muutettu
elokuvateatteriksi. Seurakunnan palvelijat 1939: kirkkoherra, rovasti Väinö
Taavi Mutru, rajaseutupastori (asui Kuokkalassa), pastori Väinö Hotti,
kanttori-urkuri Toivo Valter Viro ja suntio Janne Kananen..
Tytärsaari:
Kirkko rakennettiin 1772 mutta
sen vaiheita ei tarkoin tunneta vuoden 1939 jälkeen. Seurakunnan ainoa
palvelija oli saarnaaja-kansakoulunopettaja Niilo Viitala.
Uusikirkko:
Viimeinen kirkko valmistui
1800. Se oli puusta rakennettu suuri kirkko. Talvisodan aikana joulukuussa
kirkko paloi irtaimistoineen. Messukasukat ja ehtoollisvälineet saatiin
pelastettua ja ovat Halikon kirkossa. Seurakunnan palvelijat 1939:
kirkkoherra, rovasti Eevertti Pärnänen, kappalainen, pastori Topi Vapalahti,
kanttori-urkuri Antti Kusima ja suntio Nikodemus Laitinen.
Vahviala:
Seurakunnan kirkko oli
Vahvialan kylässä ja valmistui 1920. Kirkonkello on siirretty Järvenpään
rukoushuoneeseen. Talvisodan aika kirkko tuhoutui pommituksessa. Seurakunnan
palvelijat 1939: kirkkoherra, rovasti Aleksanteri Vehniäinen, kanttori-urkuri
Arvi Kälviäinen ja suntio Antti Sipiläinen.
Valkjärvi:
Valkjärven viides kirkko
rakennettiin 1921-1922. Talvisodan aikana kirkko jäi melkein ehjäksi.
Jatkosodan aikana todettiin kirkon olevan pystyssä muitta ilman ylintä tornin
huippua. Sisätiloissa oli tehty purkutöitä, kuten useimmissa muissakin
kirkoissa. Sitä oli käytetty muihin tarkoituksiin. Kirkko korjattiin ja jäi
uudelleen ehjänä luovutuksen jälkeen rajan taakse. Seurakunnan palvelijat
1939: vt. kirkkoherra, seurakunnan kappalainen (nyk. rovasti) O. A. Kaksonen,
kanttori-urkuri Iivari Kruus ja suntio Albert Laihanen.
Viipuri
(tuomiokirkkoseurakunta):
Kirkko rakennettiin
tuomiokirkoksi 1889-1893. Kirkon suhteen ei Talvisodan jälkeisenä aikana
kirkkoa ei kunnostettu ja se jäi sellaisena rajan taakse. Seurakunnan
palvelijat 1939: v.t. kirkkoherra, rovasti Ilmari Karvonen, 1. kappalainen O.
Kuokkanen, 2. kappalainen V. E. Hahtola, komministeri, rovasti I. Karvonen,
papiston apulaisena pastorit S. J.- Lehtonen, A. Kujala, O. Airas, M. Elo ja M.
Kohonen, kanttori, dir mus. U. Tilli, urkurina V. Kuosma, veisuunjohtajat V.
Viikari, Y. Koskinen, Y. Ranema, L. Suominen ja Elli Rasumilov, tuomiokirkon
ylivahtimestari I. Halme ja kellonsoittajat O. Kopponen ja V. Liski.
Viipuri (maaseurakunta):
Alkuperäinen kirkko on
rakennettu 1481. Se on kärsinyt monia hävityksen jaksoja mutta 1828-1833 se
uusittiin kokonaan. Kirkko tuhoutui Talvisodassa 10.2.1940. Sitä korjattiin
kesällä 1943 mutta työt jäivät kesken luovuttamisen jälkeen 1944. Seurakunnan
palvelijat 1939. kirkkoherra, rovasti Lauri Helle, 1. kappalainen, rovasti
Jooseppi Arra, 2. kappalainen, pastori Martti Kantele, urkuri, director cantus
Martti Varjanko ja kanttori director cantus Eino Huuskonen.
Viipuri (Talikkala):
Kirkko siirrettiin Koivistolta
Talikkalaan 1911. Viipurin esikaupunkien Sisälähetysyhdistys osti sen Koiviston
seurakunnalta ilman tapulia. Tämä kirkko paloi Talvisodan lopulla. Kirkon
palvelijat 1939: Tuomiokirkkoseurakunnan papit suorittivat vuorollaan siellä
palvelun. Vahtimestarina oli 1939 P. Salakari.
Viipuri (varuskuntakirkko):
Itse kirkkorakennus on vanha.
Se valmistui 1440-luvulla ja sitten sekä ortodoksi- että luterilaisena
kirkkona. Se kärsi lukuisia tulipaloja vuosina 1477, 1757, 1594, 1612, 1628,
1652, 1678, 1710, 1738 ja 1793. Vuonna 1918 siitä tuli varuskuntakirkko.
Talvisodan aikana 18.2.1940
Oli aluksi Valkjärven
rukoushuonekuntana 1905 ja emäseurakunnaksi 1912. Antrean seurakunnalta ostettu
kirkko pystytettiin Uuteenkylään. Tämä kirkko tuhoutui Talvisodassa.
Varsinainen kirkko rakennettiin Päiväkiven Virkkilään. Talvisodan jälkeen
kirkko jäi ehjänä. Jatkosodan aikana väestön palattua kotiseuduilleen 1941
todettiin kirkko pahoin runnelluksi, mm. ikkunat oli rikottu ja penkit viety
pois. Kirkko korjattiin kuntoon 1942 aikana. Seurakunnan palvelijat 1939:
kirkkoherra lentopommitukset tuhosivat niin, että jäljelle jäi pystyyn
kiviseinät. Kirkon palvelijoina toimivat sotilaspapit. Varsinaisia
virkailijoita ei ollut.
Viipuri
(ruotsalais-saksalainen kirkko):
Tätä varten rakennettiin kirkko
1793-1799 kivestä. Kirkko oli talvisodan aikana elokuvateatterina. Jatkosodan
aikana se saatettiin taas kirkon asemaan mutta tilanne jälleen muuttui
Jatkosodan jälkeen. Seurakunnan palvelijat 1939: kirkkoherra, rovasti A. E.
Siegfried, urkuri Th. Björklund ja suntio B. Olsson.
Vuoksela:
Varsinainen kirkko
rakennettiin Päiväkiven Virkkilään mutta
toinen kirkko paikan erimielisyyksien takia ostettiin Antrean seurakunnalta
valmis kirkko, joka siirrettiin Uuteenkylään pystytettäväksi mutta tämä kirkko
tuhoutui Talvisodan aikana.
Varsinainen kirkko luovutettiin
Talvisodan jälkeen eheänä. Ihmisten palatessa Jatkosodan alkaessa Virkkilään
kirkko todettiin pahoin runnelluksi. Sisätilat oli hävitetty, penkit oli
kuljetettu pois ja ikkunat rikottu. Kirkko korjattiin kesäksi 1942, jolloin
siinä pidettiin jumalanpalveluksia. Seurakunnan palvelijat 1939: kirkkoherra
Antti E. Haikarinen, kanttori Gunnar Gyllenbögel ja suntio Eino Kuisma.
Vuoksenranta:
Pienen Vuoksenrannan
seurakunnan kirkko. Se rakennettiin 1934-1935 Korpilahden kylään. Kirkko säilyi
Talvisodassa mutta vahingoittui syksyllä 1941 käydyissä taisteluissa. Penkit ja
alttari oli poistettu. Jatkosodan aikana kirkko kunnostettiin ja kesällä 1942
siellä voitiin pitää jumalanpalveluksia. Seurakunnan palvelijat 1939:
kirkkoherra Arvi Pulli, kanttori-urkuri Anselm Varonen ja suntio Pekka Munukka.
Värtsilä:
Ensimmäinen kirkko rakennettiin
puusta 1867 lähelle rautatehdasta. Sitä korjattiin 1911. Kirkon polttivat
venäläiset perääntyessään 194. Seurakunnan palvelijat 1939: v.t. kirkkoherra Reino V. Honkanen, kanttori
Lauri Anttila ja suntio Juho Könönen.
Äyräpää:
Seurakunta muodostettiin
16.7.1925. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1933-1934 Lammasniemeen Vuoksen
rantaan. Kirkko tuhoutui Talvisodan aikana. Seurakunnan palvelijat 1939:
kirkkoherra, rovasti J. O. Markkola, kanttori-urkuri Pentti Summa ja suntio
Väinö Lehtonen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti