Oli Johannes Koskela, joka eli 1869-1929. Hän oli
mielenkiintoinen ihminen, ajattelija ja filantrooppi. Hänen jälkeensä jättämät
pienet omakustanteet kertovat ihmisestä, joka kirjoitteli 1900-luvun
alkuvuosina ajatuksiaan julki ja jouti niiden vuoksi jopa vainon kohteeksi.
Näistä tapahtumista olen jo kirjoittanut blogissa aiemmin.
Erikoinen on myös hänen omakustanteensa, jonka hän
julkaisi vuonna 1925. Tämän vihkosen sisältöä hän oli pohtinut useita vuosia ja
sai sen vihdoin sellaiseen muotoon, jonka hän arveli kelpaavan toistenkin
luettavaksi. Kyseessä on ehdotelma uudeksi ajanlaskujärjestelmäksi.
Vihkonen käsittelee aluksi laajasti ajanlaskun
historiaa kautta aikain ja sen jälkeen pohdintaa uudeksi järjestelmäksi. Koeta
lyhyesti kertoa uuden ajanlaskun sisällön seuraavassa:
Järjestelmä perustuu kahdeksaan ajanjaksoon eli
oktanttiin. Vuosi on siis jaettu kahdeksaan osaan. Kukin sisältää tietyn määrän
päiviä (vuorokausia) alkaen ensimmäisestä oktantista luvulla nolla. Tämä
viikonpäivä on gregoriaanisessa kalenterissa sunnuntai 21. päivä syyskuuta ja
samalla uuden vuoden päivä. Ensimmäinen oktantti sisältää siis uudenvuodenpäivä
mukaan lukien 46 päivää, toisessa oktantissa on 46 päivää, kolmannessa 45
päivää, neljännessä 46, viidennessä 46 päivää (tässä oktantissa on
karkauspäivä, jota hän kutsuu myös rauhanjuhlaksi. Tämä päivä on merkitty
numerolla nolla ja on maaliskuun aikana 22-23 päivän välillä), kuudennessa 46
päivää, seitsemännessä 45 päivää ja kahdeksannessa 46 päivää. Kahdeksannen
oktantin viimeinen eli 46. päivä gregoriaanisessa kalenterissa on syyskuun 20.
päivä.
Viikonpäivät kulkevat normaalisti mutta samalle viikon
päivälle osuu joka toisessa oktantissa sama järjestysluku. Esimerkiksi
maanantai 1. päivä on ensimmäisessä, kolmannessa, viidennessä ja seitsemännessä
oktantissa sama järjestysluku. Asia selvinnee parhaiten tutkimalla liitteenä
olevaa taulukkoa, johon on kirjattu kaikki ”uudet päivien järjestysluvut
oktanteittain.
Kirkolliset tai muut vuosittaiset juhlat eivät näy
taulukossa. Vihkosessa hän on selvittänyt kyllä tarkoin uskonnollisten ja
muiden juhlien ajankohdat, jotka perustuvat gregoriaanisen kalenterin pohjalle.
Niitä en tähän kuitenkaan ota esille. Lyhyessä tekstissä niistä tulisi
kirjoitettaessa vaikeasti ymmärrettävä osuus.
(Ranskassa
vallankumouksen alkaessa myös laadittiin uusi ajanlasku. Se meni
seuraavasti: syyskuun 22. päivä 1792 oli 1. vuoden 1. päivä. Kussakin viikossa
oli kymmenen päivää, kussakin kuukaudessa kolmekymmentä päivää.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti